TUMMAN VEDEN PÄÄLLÄ

Katsoin elokuvan Tumman veden päällä, se oli puhutteleva, erittäin synkkä kuvaus Peten elämästä. Olen katsonut elokuvan jo kertaalleen aikaisemmin, mutta nyt tämän psyykkisen kurssin myötä olen oppinut ajattelemaan asioita eri kantilta ja tälläkertaa elokuva todella pisti miettimään.

Mindmapissa olen kuvannut elokuvasta poimimiani asioita Peten elämästä. Pete on 7 vuotias poika ja ulkoapäin katsottuna perhe saattaa vaikuttaa ihan hyvältä, ainakin hyvinä päivinä. 

Lähdin miettimään Peten elämää Bowlbyn kiintymyssuhdeteorian kautta, jota kävimme koulussa tunneilla läpi. Turvattomassa ja ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa aikuinen on epäjohdonmukainen reaktioissaan, kuten Peten isä elokuvassa oikeastaan kaikissa kohtauksissa joissa isä oli juovuksissa. Antaa välillä hellyyttä, tästä mieleeni tuli kohtaus jossa Pete ja muu perhe on aurinkoisena kesäpäivänä ulkona auringonotossa ja halailevat toisiaan.

Jäsentymättömässä eli kaoottisessa kiintymyssuhteessa lapsi ei opi kuinka aikuisten kanssa kommunikoidaan, elokuvassa Petelle ei koskaan selitetty tai puhuttu läpi riitatilanteita, eikä hänelle juteltu eikä kerrottu mistään. Peten elämään liittyi myös hyvin vahvasti psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa, isä juovuksissa hakkasi äitiä ja lopulta yritti tappaa hänet. Elokuvan lopulla isä löi myös Peteä. Jos Pete oli tehnyt pienenkin virheen/erheen rangaistukset olivat fyysisiä. Pete näkee jatkuvasti pelottavia painajaisunia isästään.

Solar Films

Petellä ei oikeastaan ollut ystäviä, vain mielikuvitusystävä sekä yksi samankaltaisesta perhetilanteesta tuleva poika. Naapurin pojat olivat Petelle ilkeitä ja muutenkin naapurit paheksuivat ja säälivät koko perhettä. Pete sai biologiselta isältää syntymäpäivälahjaksi polkuauton ja nämä naapurinpojat alkoivat heti "kaveerata" Peten kanssa mutta todellisuudessa veivät vain polkuauton eivätkä ottaneet Peteä leikkiin. Pete ei uskaltanut sanoa heille mitään vastaan, hän oli alistunut kiusaamiselle.

Tilanneta hiukan paranti se, että Petellä oli ihanat, rakastavat isovanhemmat. Ukki oli Petelle enemmän isähahmo kuin kukaan muu elokuvassa. Pete, pikkusisko ja äiti lähtivät aina isän juopotellessa isovanhemmille pakoon.

Solar Films

Pete ei ymmärrä mikä on oikein ja mikä väärin, koska isä tekee jatkuvasti vääryyttä kotona. Pete varastaa esimerkiksi kaverin pennikokoelmasta ja tutkii isänsä työpapereita vaikka tietää sen olevan kiellettyä.

Mielestäni sydäntä riipaisivin ja kammottavin kohtaus elokuvassa oli kun isä vei Peten uimaan. Ensin isä yritti houkutella Peteä veteen mutta Pete kieltäytyi. Tästä seurauksena isä väkisin kantoi Peten syvälle veteen ja heitti hänet syvyyksiin. Kun Peteä ei näkynytkään heti pinnalla, koska hän ei osannut uida, isä raivostui Petelle ja nuhteli häntä kovin ottein. Tämä varmasti oli hämmentävää lapselle koska hänhän ei itse tehnyt oikeasti mitään väärää vaan isä kimpaantui ja turhautui.

Solari Films

Pete ei saa tavata biologista isäänsä koska isäpuoli (jota yllä kutsun isäksi) on niin järjettömän mustasukkainen asiasta ja kuvittelee että tällä biologisella isällä ja äidillä on jotain meneillään vaikka todellisuudessa näin ei ole. Kaksi kertaa elokuvan aikana Pete tapaa biologista isäänsä mutta kummallakin kerralla isäpuoli keskeyttää tapaamiset ja suuttuu silmittömästi.

Kuvat:
http://www.solarfilms.com/elokuvat/kaikki/tummanvedenpaalla/fi_FI/kohtauskuvat/

LAPSEN FYYSINEN KASVU JA KEHITYS - TEHTÄVÄN PALAUTUS

www.freeimages.com

Hoidat 9kk-1v lapsia päiväkodissa. Mitkä taidot heillä ovat kehittyneet hienomotoriikan ja karkean motoriikan alueilla?
8-10kk ikäisenä lapsi oppii ensin ryömimään ja sitten konttamaan jonka jälkeen seisomaan tuettuna. 9-kuisena lapselle kehittyy ns. pinsettiote eli lapsi voi tarttua tavaroihin peukalon ja etusormen välisellä otteella. 12kk iässä lapsi jo usein seisoo ilman tukea ja ottaa jo ensiaskeleitaan ja osaa laskeutua seisoma-asennosta istuma-asentoon. Lapsi alkaa opetella riisumaan vaatteita ja syömään itse.
Olet puolivuotiaan lapsen hoitajana kotona. Mitä taitoja tämän ikäisellä lapsella jo on?
Lapsi osaa kääntyä selinmakuulta kyljelleen ja pystyy potkimaan esineitä jaloillaan. Lapsi pystyy tarttumaan esineisiin kahdella kädellä ja yleensä yrittää laittaa kaiken suuhunsa. Jotkut lapsista pystyy jo istumaan tukea vasten.

9-12kk lapsen:
RAVITSEMUS - lapsi voi syödä jo pikkuhiljaa samaa ruokaa kuin muu perhe. Ruoka erotetaan lapselle valmistusvaiheessa ennen maustamista ja suolaamista. Ruoka soseutetaan tarvittaessa. Ei rasvattua ja paistettua ruokaa. Ruokailussa tärkeää monipuolisuus ja säännöllisyys. Siirrytään vähitellen tavallisiin maitotuotteisiin. Lapsi säätelee usein itse ruokamääränsä.
PUKEUTUMINEN - vaatteiden tulisi olla keveitä, sopivan kokoisia ja puhtaita. Lapsi palelee, kun kaula ja niska ovat kylmiä. Pää, korvat ja ohimot tulee suojata hyvin. Vaatteiden pukemisen ja riisumisen tulee olla helppoa ja vaatteiden tulee kestää hyvin pesua.
PUHTAUS - normaali-ihoista voi pestä useammin ja kuivaihoista harvemmin. Pesu tehdään miedoilla pesunesteillä  tai pesuvoiteella saippuan sijaan. Alle 1-vuotiasta ei kannata viedä saunaan koska lämmönsäätelykyky on vielä kehittymätön. Aamuisin ja iltaisin pestään kasvot, kädet ja pylly esimerkiksi perusvoiteella. Taipeet ja poimut kuivataan taputtelemalla. Silmistä pyyhitään mahdolliset rähmät pois ulkonurkasta sisäänpäin veteen kostutetulla vanulla. Korvat puhdistetaan kylvyn yhteydessä esimerkiksi talouspaperin avulla, vain näkyvät osat. Korvaan ei saa työntää mitään sisälle koska tärykalvot ovat melko lähellä korvan suuaukkoa.
HAMPAIDEN HOITO - ensimmäisten hampaiden puhkeamisen jälkeen lasta aletaan totuttaa hampaiden harjaamiseen. Vältetään sokerisia, makeita ruokia ja pidetään ruokailuajoista kiinni. Mehujen sijaan vesi janojuomana. Vältetään bakteerien leviämistä oman syljen mukana lapsen suuhun (esim. ei maisteta lasta syötettäessä lusikasta ja sitten lapsen suuhun, eikä lattialle pudonnutta tuttia käytetä omassa suussa ennen lapsen suuta). Tuttipullosta ja tutista tulisi luopua n. 12kk iässä.
ERITYS - kiinteään ruokaan siirryttäessä uloste muuttuu sinapinkeltaisesta ruskeaan. Lapsi voi virtsata jopa kerran tunnissa, mutta ainakin 4 kertaa päivässä, eikä pysty vielä pidättämään virtsaa kovin kauaa.
UNI JA LEPO - riittävä uni on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Lapselle alkaa muodostua selkeä vuorokausirytmi, pisin unijakso voi olla jo 8-12h, herää keskimäärin 1-3 kertaa yössä. Hampaiden puhkeaminen, vilkkaat päivät ja sairauspäivät asettavat haasteen nukkumiselle. Väsymyksen tunnistaminen ja oikean nukahtamisajankohdan etsiminen on tärkeää.



KUUME - ei ole vaarallista, jos lapsen yleiskunto on hyvä. Hyvä merkki on, jos lapsi jaksaa kuumeisenakin innostua leikeistä, mikäli lapsi on veltto ja haluton eikä halua juoda, on kyse luultavasti vakavammasta sairaudesta. Lämpö mitataan kun lapsi on ensin levännyt n.20min viileässä huoneessa. Normaali aamulämpö on 37 astetta ja iltalämpö 37,5astetta. Tarkka kehon lämpötila mitataan peräaukosta. Kainalosta, korvasta tai suusta mitattu lämpö ei anna kehon tarkkaa lämpötilaa. Kun lapsi on aktiivinen ja leikkii tai oleskelee kuumassa huoneessa, kehon lämpötila voi normaalistikin nousta 38 asteeseen. Lapsi ei voi mennä kuumeisena päivähoitoon. Lääkäriin mennään seuraavana päivänä jos lapsi ei suostu juomaan, hän on alle 2-vuotias ja kuumetta on yli 39 astetta. Lääkäriin välittömästi jos lapsi on huonokuntoinen ja jos kuumeen yhteydessä esiintyy hengitysvaikeuksia tai jos kuumetta on yli 40,5 astetta. Kotihoidossa vaatetetaan lapsi kevyesti ja pidetään huoneen lämpötila viileänä. Lapselle annettava runsaasti juotavaa. Lapsen ei tarvitse maata kokoajan vuoteessa, jos hän on mielummin jalkeilla ja leikkii. Lapselle voidaan antaa kuumetta laskevaa lääkettä illalla, se auttaa lasta nukkumaan rauhallisemmin.

VESIROKKO - on erittäin tarttuva lastensairaus, jonka aiheuttaa virus. Vesirokon voi sairastaa vain kerran elämässä. Oireina kuume ja kokovartalon peittämät ruvet ja näppylät. Esiintyy yleisimmin leikki- ja kouluikäisillä lapsilla. Lääkitystä rokkoon ei ole olemassa. Ensioireita ovat matala kuume ja päänsärky, jonka jälkeen kasvoihin ja rintaan nousee sairaudelle tyypillistä ihottumaa, joka leviää vähitellen muualle kehoon. Ihottuma on ensin kutisevaa, punatäpläistä, sitten täplät muuttuvat näppylöiksi ja lopulta rakkuloiksi. Rakkuloiden määrä voi vaihdella, muutamasta jopa sataan. Parin päivän kuluessa rakkulat kuivuvat tai halkeilevat ja niiden tilalle muodostuu rupea. Sairaus kestää yleensä n. viikon. Pienet lapset sairastavat rokon yleensä lievänä ja isommat lapset voimakkaampana. Lapsella on taipumus raapia kutisevaa ihoaan, josta voi seurata bakteeritulehdus ihottuma-alueille. Lapsi ei saa mennä päiväkotiin, ennenkuin kaikki näppylät on hävinneet ja kunnes hän on kuumeeton. Ota yhteyttä lääkäriin seuraavana päivänä, jos lapsi on alle 2-vuotias, ei suostu juomaan tai jos kuumetta on yli 39 astetta tai jos kuume jatkuu vielä ihottuman hävittyä. Ota heti yhteys lääkäriin jos lapsi on haluton ja veltto tai jos hänellä on hengitysvaikeuksia tai yskää tai kuumetta on yli 40,5 astetta. Kotihoidossa huone pidetään viileänä ja lapsi vaatetetaan kevyesti. Lapsen on juotava runsaasti. Kutinaa voidaan lievittää linimentillä, jota saa apteekista. Jos lapsi raapii ihottumaa paljon, hänelle voidaan laittaa yöksi käsineet ja kynnet leikataan lyhyeksi.


Lähteet:
http://www.sairaslapsi.com/sairaudet/vesirokko
http://www.sairaslapsi.com/sairaudet/kuume
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/0_1-vuotias/liikkumaan_oppiminen/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/lapsenruokailu/vauva/
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CB4QFjAA&url=https%3A%2F%2Fwww.perheaikaa.fi%2F6-12%2520kk%2520vauvan%2520uni%2520ja%2520tavalliset%2520univaikeudet.pdf&ei=7P8kVOb3COOaygO-74LgDg&usg=AFQjCNE7VpvS7vJo9Q-pMN47l5qZMeJzkQ&bvm=bv.76247554,d.bGQ
http://www.pampers.fi/vaipan-vaihto-vaipanvaihdon-helpottaminen#2
MLL, Kotineuvola Oy, Vauvan hoito-opas
MLL, Kotineuvola Oy, Leikki-ikäisen hoito-opas

TOIMINTATUOKIOT

3-4 vuotiaat
Lauletaan laulu:
Head, shoulders, knees and toes, knees and toes.
Head, shoulders, knees and toes, knees and toes.
And eyes, and ears, and mouth, and nose.
Head, shoulders knees and toes, knees and toes.

Samalla lapset osoittavat käsillään kyseisen osan itsestään josta muodostuu ns. tanssi. Aloitetaan rauhallisesti ja toisella kerralla nopeutetaan laulua ja jatketaan niin nopeaan kuin mahdollista.
Tavoitteena saada kaikki lapset innostettua mukaan leikkiin ja samalla opettaa englanniksi kyseiset kehon osat. Saavutan tavoitteeni laulamalla laulua itse selkeästi ja aluksi tarpeeksi hitaasti, jotta lapset oppivat sen.

5-vuotiaat
Onkipeli

www.freeimage.com

Askarrellaan kartongista kaloja, väritetään ja koristellaan hienoksi. Piirrän valmiiksi kalan malleja paperille, lapset voivat itse leikata ne ja koristella. Askarrellaan yhdessä myös onki, keppi tai tikku joka päällystetään paperilla tai kartongilla ja laitetaan langan päähän magneetti. Laitan kaloihin hakaneulat tms. metallia jotta ne onkiessa tarttuvat onkeen kiinni. Asetetaan jokin lakana tms. vastaava oven reunuksiin ja sitten jokainen saa vuorollaan onkia kaloja. Jos aikaa niin jokainen voi myös itse tehdä itselleen oman ongen. Tätä voi käyttää myös esim luettavan sadun tai seuraavan leikin arvontaan, lisätään kaloihin esim. post it lappu johon kirjoitetaan pelien ja leikkien nimet ja sitten yksi onnetar saa onkia ja suorittaa arvonnan. Voi myös kirjoittaa kalojen taaksen jonkun englanninkielisen uuden sanan joka onkijan täytyy sitten lausua.
Tavoitteena onnistuneet askartelut, kaikki pääsee tekemään ja onkimaan.

6-vuotiaat
Sanomalehtitanssi

Kaikki saavat yhden aukeaman sanomalehdestä ja musiikki laitetaan soimaan (englanninkielinen biisi). Lehden päällä täytyy pysyä ja tanssia, jos osuu lehden ulkopuolelle tippuu pelistä. Kun musiikki loppuu (n.30sek) sanomalehti taitellaan puoliksi ja taas tanssitaan lehden päällä ja kun musiikki loppuu taitellaan taas pienemmäksi. Tätä jatketaan niin kauan että kaikki tippuu pelistä.
Täytyy tarkkailla kokoajan että kaikki taittelevat lehden samankokoiseksi ja pystyvät tanssimaan sen päällä ettei kenellekkään tule epäreilu fiilis.
Tavoitteena saada tietysti kaikki innostumaan pelistä ja jos menee nopeasti voi pelin pelata useampaan kertaan. Hyvä peli esimerkiksi sadepäivälle, kun ei voi mennä ulos leikkimään.

Lähteenä oma pää, eli olen leikkinyt itse näitä joskus päiväkodissa. Kuva: www.freeimages.com

MAIJAN TARINA

www.freeimages.com

Maija syntyi vuonna 1918 Teiskossa, perheeseen kuului Maijan lisäksi 2 vanhempaa veljeä, äiti, isä ja isovanhemmat. Maijan isä ja vanhemmat veljet painoivat pitkää päivää, isä oli kirvesmies ja pojat seurasivat isänsä jalanjälkiä, työpäivät oli usein yli 11 tuntisia ja fyysisesti raskaita. Sosiaalipolitiikka kehittyi Suomessa hitaasti koska Suomella ei ollut itsenäistymisen ja sitä seuranneen sisällissodan jäljiltä taloudellisia mahdollisuuksia suuriin uudistuksiin, uudistuksia myös vastustettiin voimakkaasti esim. muualla Euroopassa kannatusta saanut säädös kahdeksantuntisesta työpäivästä ei tullut Suomessa käyttöön.

Maija aloitti kuusi vuotta kestävän kansakoulun v.1925 ollessaan 7-vuotias, koska kaikki kansalaiset olivat oppivelvollisia. Koulussa keskityttiin opettamaan kädentaitoja lukemisen ja kirjoittamisen opettelun ohella.

Vuonna 1939 Maija avioitui naapurin Väinön kanssa, talvisota oli käynnissä ja Väinö oli rintamalla. Maija ei käynyt töissä vaan hoiti vanhempiaan ja perheen kotia. Väinö palasi kotiin talvisodan päätyttyä maaliskuussa vuonna 1940. Vuoden 1941 alussa Maijan vanhemmat menehtyivät.
Jatkosota alkoi kesällä vuonna 1941 ja Väinö palasi taas rintamalle. Vuoden 1943 lopulla Maija tuli raskaaksi Väinölle.  Lapsi syntyi vuoden 1944 heinäkuussa ja sai nimekseen Kalle. Maija sai äitiysavustuslain mukaisesti 450mk avustusta koska perhe oli määritelty vähävaraiseksi. Väinö menehtyi jatkosodassa elokuun lopussa vuonna 1944. Maija sai korvauksia puolisonsa Väinön kuoltua, nämä korvaukset eivät kuitenkaan riittäneet perheen elättämiseen, tarjolla oli myös koulutusta ja avustuksia työvälineiden hankkimiseen. Maija sai avustusta maatilan töihin tarvittaviin välineisiin. Tuona aikana sotaleskien ei ollut soveliasta avioitua uudelleen, jos he kuitenkin avioituivat, kolmen vuoden sotalesken korvaukset maksettiin kerralla eikä sen jälkeen saanut enää mitään.

Kallen ollessa 4 vuotias eli vuonna 1948, Maija pääsi osa-aika töihin osuuskaupalle, he muuttivat maalta kaupunkiin ja Kalle meni kunnan lastentarhaan. Kuitenkin Maija eli edelleen kädestä suuhun periaatteella ja toimeentulo oli niukkaa. Sitten samaisena vuonna 1948, alettiin maksaa lapsilisää alle kuusitoista vuotiaille lapsille, Kalle oli oikeutettu tukeen, joten tämä helpotti hiukan Maijan köyhää yksinhuoltaja elämää.

Vuonna 1952, Maijalle ei enää ollut töitä Osuuskaupalla vaan hän jäi työttömäksi. Suomesta oltiin rakentamassa hyvinvointivaltiota ja 1950-luvulta lähtien sitä alettiin myös toteuttaa. Maija kuitenkin joutui tekemään julkisia hätäaputöitä, nykyisen kaltaista työttömyysturvaa ei vielä ollut. Yleisestä rahakorvauksesta säädettiin parhaillaan mutta edelleen työllistämistyöt oli ensisijainen vaihtoehto.
Vuonna 1958 Maija pääsi lamasta huolimatta takaisin töihin Osuuskaupalle. Hän työskenteli siellä melkein 20 vuotta kunnes taas työt loppuivat. Maija jäi työttömyyseläkkeelle vuonna 1983 ollessaan 55 vuotias, hän sai myös leskeneläkettä. Tämän jälkeen Maija on elänyt eläkkeiden varassa.
Vuonna 2003, Maijan ollessa 75-vuotias hän muutti asumaan kunnan palvelutaloon ja tällähetkellä hän asuu kunnan vanhainkodissa.

Lähteet:
Turvaverkko vai trampoliini, sosiaaliturvan mahdollisuudet Jarmo Ihalainen ja Terttu Kettunen, WSOYpro Oy, 2011

EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU

1. Selvitä, mitä ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan?
Lapsen ja perheen erityinen tukeminen kunnan peruspalvelujen piirissä, tulee selvittää lapsen asema ja mahdollisen tuen tarve, silloin kun aikuisen kyky huolehtia lapsesta on olennaisesti heikentynyt.

2. Millaisia ovat ehkäisevän lastensuojelun periaatteet ja tavoitteet?
Tavoitteena lasten kasvattaminen ja suojelu, olennaista pyrkiä tarjoamaan sitä, mitä lapsi tarvitsee ja ei pysty omilta vanhemmiltaan saamaan. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta pyritään vähentämään havaitsemalla ongelmatilanteet varhain, sekä tarjoamalla jo peruspalveluissa perheille varhaista tukea niistä selviytymiseksi.

3. Missä toimintaympäristöissä ehkäisevää lastensuojelua tehdään?
Päiväkodit ja koulut avainasemassa mutta myös muissa sosiaali- ja terveysalan yksiköissä.

4. Mikä on lastensuojeluilmoitus? Ketä ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain mukaan koskee? Miten lastensuojeluilmoitus tehdään?
Lastensuojeluilmoitus on sosiaalitoimeen ja –toimistoon tehty ilmoitus lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lain mukaan ilmoitusvelvollisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotoimen, koulutoimen, poliisitoimen, palo- ja pelastustoimen, sosiaali- ja terveysalan opetuksen, hätäkeskuksen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla. Velvollisuus koskee myös harjoittelijoita, opiskelijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Ilmoitus tehdään puhelimitse, kirjallisesti, suullisesti tai muulla tavoin sosiaalilautakunnalle.

www.freeimages.com

Lähteet:
 Turvaverkko vai trampoliini sosiaaliturvan mahdollisuudet; Jarmo Ihalainen ja Terttu Kettunen, WSOYpro Oy 2011
www.sosiaaliportti.fi

ERILAISIA KASVATUSTYYLEJÄ - OPPIMISTEHTÄVÄN PALAUTUS

AUTORITÄÄRINEN KASVATUS
Autoritäärinen kasvatus on hyvin aikuisjohtoista eikä lapsen mielipiteitä kuunnella. Aikuisen auktoriteettia ei voi kyseenalaistaa ja kaikki päätöksenteko on aikuisen käsissä.
Aikuisen käytös voi olla syyttelevää, moittivaa ja jopa rankaisevaa, epäjohdonmukaista ja yllätyksellistä. Sääntöjä ja kieltoja ei perustella, niitä on vain toteltava. Joissain tilanteissa aikuinen voi kaveerata lapsen kanssa ja ongelmatilanteissa "vajoaa" itse lapsen tilaan.
Seurauksena tästä, lapsesta voi tulla epäluuloinen itsensä suhteen ja hänen luonteensa on usein alistuvainen. Lapsesta voi tulla myös hyvin hiljainen ja poissaoleva eikä hänelle kehity minkäänlaisia neuvottelutaitoja.
Lapsen ja aikuisen suhde tällaisessa kasvatuksessa muodostuu mielestäni melko huonosti, lapsi ei voi koskaan tietää millä mielellä vanhemmat on mikäkin päivä ja mitä silloin saa ja ei saa tehdä. Vaikka lapselle asetetaan rajat, ne voi päivän mukaan muuttua ja tällöin lapsi ei koskaan tiedä kuinka tulisi toimia.

VAPAA KASVATUS
Vapaa kasvatus on syntynyt vastapainoksi autoritääriselle kasvatusotteelle. Aikuinen tietoisesti luopuu kasvatusvastuustaan ja ohjausvelvollisuudestaan. Lapsi saa itse päättää mitä tekee milloinkin ja ohjautuu siis omien kykyjensä ja mielihalujensa mukaan. Kasvatuksessa käytetään apuna palkkioita, rangaistuksia ja kaupankäyntiä.
Seurauksena tästä, lapsi ei opi sietämään pettymyksiä ja saattaa raivota ja saada kiukunpuuskia pienistäkin asioista. Lapsi saattaa tuntea olonsa myös turvattomaksi ja kokea että vanhemmat ovat välinpitämättömiä.
Lapsen ja aikuisen suhden tällaisessa kasvatusotteessa muodostuu mielestäni heikosti, lapsi ei ehkä opi tuntemaan vanhempiaan kunnolla ja ajattelee heidän olevan välinpitämättömiä. Toisaalta tämä kasvatusmalli opettaa itsenäiseen elämään ja palkkiot siihen ettei mikään tässä maailmassa tule ilmaiseksi.


OHJAAVA KASVATUS
Ohjaavassa kasvatusotteessa vanhemmat asettavat lapselle perustellut rajat, ovat johdonmukaisia ja vuorovaikuttavat lapsen kanssa ja heillä on empatiakykyä. Kasvatus on lapsilähtöistä muttei lapsijohtoista ja toiminnan pohjana ovat lapsen tarpeet.
Seurauksena tästä, lapsi pystyy luottamaan vanhempiinsa ja vanhempien ja lapsen välille muodostuu terve hyvinvoiva suhde. Lapsesta kasvaa tasapainoinen, rohkea ja vastuuntuntoinen.
Lapsen ja aikuisen suhde mielestäni muodostuu erinomaisesti tämän kasvatusotteen toteutuessa, lapsen ja vanhemman välillä on luottamus sekä paljon vuorovaikutusta.

"CURLING VANHEMMUUS"
Tässä kasvatustyylissä vanhemmat raivaavat lapsensa tieltä jokaikisen kompastuskiven ja pettymyksen. Lapsen koko elämä on pelkkää sileää curling rataa eikä lapsi koskaan opi käsittelemään vastoinkäymisiä. Näistä lapsista kasvaa röyhkeitä aikuisia jotka eivät tunne häpeää eivätkä siedä pettymyksiä.
Mielestäni tämä on erittäin huono tyyli kasvattaa, lapsista tulee pikkuvanhoja komentelijoita ja nämä lapset aiheuttavat mielipahaa toisille lapsille esim. päiväkodissa ja ovat röyhkeitä myös vanhemmille ihmisille.

www.freeimages.com

LAKI LAPSEN HUOLLOSTA JA TAPAAMISOIKEUDESTA

En itse tunne kovin monta eron kokenutta perhettä niin henkilökohtaisesti, että tietäisin kuinka heillä toimii tämä kyseinen laki.
Kuulemani mukaan paljon väännetään tapaamisoikeuksista ja siitä kumman vanhemmat luona lapset pääosin asuvat.
Myös raha-asioista olen kuullut kiisteltävän, kuka maksaa harrastukset ja muut vapaa-ajan kulut?
Varsinkin riitaisissa eroissa näistä asioista on vaikea saada selkoa kun vanhemmat eivät pysty kommunikoimaan keskenään kunnolla ja lapset joutuvat ikävään välikäteen.

KASVATUSTIETOISUUS
Kyseinen termi oli minulle uusi. En usko että kovinkaan monella vanhemmalla on "aikaa" miettiä tällaisia, esimerkiksi jos lapsi kiljuu täyttä kurkkua kassajonossa että haluaa tikkarin, heittäytyy maahan makaamaan ja muut ihmiset tuijottaa paheksuvasti tilannetta. Tällaisissa tilanteissa sitä varmaan vaan toimii ensimmäisen päähänpiston mukaan, sen enempää miettimättä, jotta pääsisi vain nopeasti ulos tilanteesta.



Lähteet: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00301
http://www.freeimages.com

ARTIKKELIN TYÖSTÄMINEN - TEHTÄVÄN PALAUTUS

AVH Aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti 1/2014 s.23-24
Annika Maariniemi


Syö hyvää – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin


Uudet suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin, suuria muutoksia ei tullut. Hyvä ruokavalio sisältää ravintoaineita ja energiaa, on maukas ja ottaa ympäristön huomioon. Terveelliset ja ympäristölle hyvät ruokavalinnat kulkevat pääosin käsi kädessä: paljon kasvikunnan tuotteita, vähemmän lihaa eikä ruokaa pidä heittää pois.
Syö hyvää-hanke on Kuluttajaliiton ja yli kahdenkymmenen kumppanin hanke, joka pohjautuu uusiin ravitsemussuosituksiin. Tavoitteena on, että jokainen ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen perusedellytykset ja haasteet. Hankkeen verkkosivuille aukeaa yli tuhat tuotetta sisältävä tuotevertailusivusto. Hanke on nelivuotinen ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

---

TERVE Pirkanmaa sairaanhoitopiirin lehti pirkanmaalaisille 2/2013 s.16-17
Tiina Laaninen

Luonto hoitaa ihmistä

Puutarhaterapia on monien Pitkänniemen sairaalan potilaiden, päivän kohokohta. Konkreettinen tekeminen tuo potilaista usein esille eheitä puolia ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa ja saavat uskomaan tulevaan, sanoo ohjaaja Mira Saarinen.
Asiakaskäyntejä Pitkänniemen puutarhaterapiassa on viikoittain noin 100, henkilöstä on 5. Moni suomalainen rentoutuu luonnosssa, puutarhaterapia tuo luonnon hyvinvointia vahvistavat vaikutukset takaisin sairaalassa olevan potilaan arkeen, kertoo mielenterveyshoitaja Marja Huurinainen.
Terapiaan osallistumisen tavoitteena voi olla esim. oppia toiminaan ryhmässä ja kehittää pitkäjänteisyyttä.