KUULUMISIA - PRT-SEMINAARI

Blogi on ollut nyt hiljaisena hetken kun olen työharjoittelussa ja päiväkirjaa en valitettavasti tänne pysty julkaisemaan. Suoritan kuntoutumisen tukemisen toppijaksoa päiväkodissa ihanien lapsosten kanssa työskennellen ja kaikki on mennyt oikein hyvin. Huomenna alkaa viiden päivän näyttö ja se on oikeastaan ensimmäinen näyttö johon olen mielestäni 100% valmis. Näyttösuunnitelma on pidempi kuin koskaan ennen ja sen kirjoittaminen on ollut luontevaa. Luottavaisin mielin siis kohti näyttöä.. Eilen sain tietää että pääsen ensi vuodeksi opiskelemaan mielenterveys- ja päihde osaamisalaa sairaalakadulle, se oli 1. hakutoive joten olen erittäin onnellinen että pääsin sinne. Jännityksellä odotan mitä seuraava kouluvuosi tuo tullessaan.

Sitten kuitenkin tämän päivän aiheeseen, olimme meidän pikkuryhmän kanssa PRT-seminaarissa Tampereen Cumulus hotellilla.

Aamu alkoi tietenkin kahvilla ja tarjolla oli myös suolaista syötävää, saimme kassit joissa oli paljon materiaalia liittyen PRT-menetelmään ja Fondon toimintaan. En ollut tutustunut aikaisemmin PRT-menetelmään joten alkupuhe meni vähän ohi korvien, selasin siinä samalla kuitenkin materiaaleja ja sain jonkinlaisen käsityksen mistä oli kyse. PRT:n perusperiaate on siis vahvistaa positiivista käyttäytymistä, seminaarissa puhuttiin sitä käytettävän autististen lasten kielellisen kehityksen tukemiseksi mutta seminaarin edetessä väläyteltiin myös sitä käytettävän muiden ikäryhmien ja esimerkiksi nuorison puheen kehitykseen.
Näimme myös videon pojasta, joka oli toiminut "pilottina", kun PRT-menetelmää tuotiin Suomeen. Ensimmäisellä videolla poika ei juurikaan ottanut katsekontaktia tai puhunut oikeastaan mitään.
Sitten vuorossa oli PRT-ohjaajien kuulumisia eri puolilta Suomea. Ohjaajat kertoivat omasta työstään ja miten he ovat PRT:tä soveltaneet omassa työssään, kertomassa oli puheterapeutti ja kuntoutusohjaaja. Kaikkien puheenvuoroista kaikui pieni huoli siitä miten vähän maksusitoumuksia ja ylipäätään rahaa myönnetään autististen lasten kuntoutukseen. Puheeksi tuli myös se (minkä olen itsekin huomannut nyt top-jaksolla) ettei alle 3-vuotiaille lapsille tehdä kuntoutussuunnitelmia tai myönnetä juuri ollenkaan kuntoutusta, vaikka tarvetta olisi ja ongelmia kehityksessä havaittu. Joissain tapauksissa tietysti alle 3-vuotiaiden lasten kuntoutuksessa on huomattu ettei lapsi ole vielä valmis vastaanottamaan kuntoutusta mutta kuitenkin jotkut sitä tarvitsisivat ja jo varhaisessa vaiheessa tulisi laittaa "pyörät pyörimään" tulevaisuuden kuntoutusta varten.
Sitten olikin jo lounastauko ja menimmekin Pyynikin koululle lounastamaan omalla porukalla kun aikaa oli rutkasti ennen seminaarin jatkumista.
Seminaari jatkui omasta mielestäni mielenkiintoisimmalla osiolla kun vanhemmat kertoivat kokemuksiaan autististen lasten kuntoutuksesta ja kuinka he ovat soveltaneet PRT:tä arkeen ja ylipäätään arjessa kuntouttaneet omia lapsiaan. Vanhemmat painottivat sitä, kuinka tärkeää on olla itse aktiivinen jotta saa lapselleen kaikki sen tarvitsemat tukipalvelut ja kuntoutuksen. On olemassa paljon ilmaistakin toimintaa autistilapsille, niihin täytyy vain vanhempien hoksata osallistua.
Autistisen lapsen vanhemman rooli on varmasti raskas mutta kaikki vanhemmat jotka olivat kertomassa omista kokemuksistaan, vaikuttivat erittäin positiivisilta ja iloisilta. Hatunnostoni siis heille! PRT on siitä hyvä menetelmä, että sitä voi käyttää kaikki lapsen kanssa toimivat henkilöt. Erityisesti perheissä joissa autistisella lapsella oli sisaruksia, PRT-menetelmä oli käytössä myös sisarusten välisissä leikeissä, mikä lisää lapsen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen oppimista.
https://www.youtube.com/watch?v=EGlPVUCF1ww Tässä videolla on yksinkertainen esimerkki siitä miten PRT-menetelmä käytännössä toimii. Oletan että lapsi tykkää kyseisistä palikoista ja on valinnut ne leluiksi itse tähän leikkiin. Aikuinen pitää kädessään palikkaa ja toistaa sanaa "block" eikä anna palikkaa lapselle ennekuin lapsi itse toistaa sanan. Näin lasta vahvistetaan positiivisesta käyttäytymisestä, eli puheen tuottamisesta. (Tämä on oma näkemykseni seminaarin perusteella miten PRT-menetelmä toimii)
Viimeisenä puhumassa oli tämän autistisen lapsen äiti, joka oli toiminut pilottina PRT-hankkeen rantautuessa Suomeen. Hän kertoi kuinka hyvin PRT on heidän arjessaan toiminut ja tuottanut toivottuja tuloksia. Lapsi tai nyt jo teini-iän saavuttanut oli myös paikalla seminaarissa, hän ei kuitenkaan halunnut tulla yleisön eteen puhumaan mikä oli kyllä ymmärrettävää. Lähtökohtana oli, kuten aikaisemmin jo mainitsin, se ettei poika puhunut tai ottanut katsekontaktia. Näimme videoita tämänhetkisestä tilanteesta ja poika videolla kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan ja puhui sujuvasti. Lauserakenteet ei kuitenkaan ollut täydellisiä ja tavuja puuttui sieltä täältä mutta mikä tärkeintä poika puhui ja vieläpä niin selkeästi että me kaikki ymmärsimme.
Päivä oli kyllä todella mielenkiintoinen ja opin erittäin paljon autismista ja pääsin vähän jyvälle myös PRT-menetelmästä. Kiinnostus heräsi sen verran että olen googlannut videoita ja lukenut tässä koko illan englanninkielisiä kirjoituksia aiheesta.
Kiitos Heli ja Mari teille kun järjestitte tällaisen mahdollisuuden meille ja kiitokset myös seminaarin järjestäjille ja vanhemmille jotka siellä olivat puhumassa!

http://specialeducation.departments.pwcs.edu/

OPINTOKÄYNTI - HARMONIATALLI

www.harmoniatalli.fi


"Hevoset tarjoavat meille siivet, jotka meiltä puuttuvat. Ratsastaessamme jätämme pelkomme, huolemme ja surumme maan pinnalle." - Juli Carlson.

Hevosia käytetään monin eri tavoin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hevonen on hyvä opettaja, kasvattaja ja yhteistyökumppani sillä hevonen ei syrji tai katso kieroon ketään.  Hevosen kanssa toimiminen on vaikuttavuudeltaan monitasoista ja laaja-alaista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
Hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa itsetuntoa, tunnetaitoa ja elämänhallintaa.
Hevosavusteita toimintaan voidaan käyttää mm. ennaltaehkäisevässä työssä ja avohuollon tukitoimissa, toimintakyvyn ylläpidossa, lastensuojelussa, perhekodeissa ja ikäihmisten aktivoinnissa.

 Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kokonaisvaltaista kuntoutusta jonka toteuttaa ratsastusterapeutti ja hevonen yhdessä. Ratsastusterapiaa käytetään psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista kuntoutusta tarvitsevan kuntoutujan lääkinnällisen kokonaiskuntoutuksen osana. Ratsastusterapian tavoitteena ei suinkaan ole ratsastustaitojen opettelu, vaan hevosen avulla opetellaan oman mielen ja kehon käyttäytymisen hallintaa ja terapia on aina tavoitteellista ja kuntouttavaa toimintaa. Ratsastusterapiaa voidaan käyttää mm. masennuksen hoidossa, tunnevuorovaikutustaitojen vahvistamisessa, alaselkäongelmien tukena, neliraajahalvaantuneilla, CP-vammaisilla, autistisilla ja käytöshäiriöisillä, oppimis- ja kehityshäiriöisillä.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta tähtää syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen. Toiminnan lähtökohta on hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus sekä talliyhteisö. Toiminnan peruselementit ovat yhteisöllisyys, elämyksellisyys, toiminnallisuus ja aito kohtaaminen. Hevosen avulla näytetään niiden asioiden tärkeys, joista oma hyvinvointikin syntyy (puhtaus, terveellinen ravinto, säännölliset ruoka-ajat, sopiva liikunta ja riittävä lepo)
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta toimii mm. lastensuojelun tukitoimena tai päihdekuntoutuksen tukena. Lähde: www.hippolis.fi

OPINTOKÄYNTI / APUVÄLINEYKSIKKÖ

Kävimme tutustumassa Hatanpäällä sijaitsevaan apuvälineyksikköön, meille paikkoja ja toimintaa esitteli fysioterapeutti. Fysioterapeutin työhön kuuluu suurimmaksi osaksi asiakkaan tarpeiden kartoitus, eli mitä apuvälineitä voisi tuoda helpottamaan arkea.
Apuvälineitä oli todella paljon ja moneen tarkoitukseen, näin ensimmäistä kertaa sen paljon puhutun moottorilla toimivan patjan joka ehkäisee painehaavojen syntymistä, hieno keksintö! Osa apuvälineistä olikin jo tuttuja hohun kentältä (esim. rollaattorit, nosturit, pyörätuolit, nousutuet..)
Uuttakin tuli taas opittua, fyssari kertoi meille miten sovitetaan asiakkaalle sopiva pyörätuoli, enpä koskaan ole edes tullut ajatelleeksi että niitäkin on niin montaa eri kokoa ja miten paljon se vaikuttaa asiakkaan mukavuuteen ja terveyteen.
Apuvälineitä saa lainata kuka tahansa ja suurinta osaa ilman lääkärin lähetettäkin, fyssari kuitenkin arvioi onko asiakkaalla tarvetta apuvälineelle ennenkuin se annetaan lainaan.
Apuvälineyksikkö odottelee uusiin avarampiin tiloihin pääsyä, toivotaan että pääsevät pian muuttamaan sillä tilat oli melko ahtaat ja nyt kotihoidon lisääntyessä huimaa vauhtia myös apuvälineiden tarve lisääntyy..

www.freeimages.com

OPINTOKÄYNNIT

Kävimme tutustumassa ensin Pitkäniemen psykiatriseen sairaalaan. Paikkoja ja toimintaa meille esitteli sosiaalityöntekijä, rakennukset olivat todella kauniita sekä sisältä että ulkoa.
Nuorille (13-17v) on omat osastot ja aikuisille omat, osastoilla on potilaita monenlaisilla diagnooseilla (yleisimpiä: skitsofrenia, päihdeongelmat, syömishäiriöt). Oikeuspsykiatria on oma osastonsa, jossa potilaat ovat tarkemman valvonnan alla, eivät esimerkiksi pääse ulkoilemaan yhtä vapaasti kuin muut.
Sain laajan käsityksen siitä, mitä kaikkea psykiatriseen hoitoon sisältyy.

Pitkäniemestä lähdimme navigoimaan Hempan Kaareen. Heti kun Hempan oven aukaisi tuli kyllä hyvälle tuulelle, siellä oli jos jonkinmoista toimintaa käynnissä ja iloista naurua kuului ympäriltä kokoajan. Tilat oli hienot, suuret ja valoisat. Hempalla käy päivittäin muistaakseni ainakin 50 kehitysvammaista ihmistä tekemässä töitä ja ihan vaan päivätoiminnassa. Mielestäni oli hienoa että Hempan Kaarella ei pidetä kehitysvammaista aikuista ihmistä lapsena vaan askartelut yms. tekeminen oli kaikki sellaista mitä esimerkiksi itse voisin kuvitella tekeväni.

www.freeimages.com