KLASSIKKO PITÄÄ PITANSA / APTEEKKILEHTI

Asetyylihappo eli ASA on maailman yleisin tulehduskipulääke. Sitä otetaan yli 100miljoonaa annosta päivässä ja sitä myydään yli sadassa maassa. Sitä myydään useilla eri tuotenimillä kuten Asperin, Disperin ja Primaspan.
Asetyylisalisyylihappo imeytyy nopeasti, esim. Aspirin Zipp- valmiste saavuttaa suurimman pitoisuuden 10-20min sen ottamisesta, tämän takia se onkin hyvä apu tilanteisiin joissa tarvitaan nopeaa kivun lievitystä.
Asetyylisalisyylihappo on myös keskeinen lääke sydänkohtausten ja aivohalvausten ehkäisyssä. Akuutissa rintakipukohtauksessa vähintään 300mg asetyylisalisyylihappoa pureskeltuna, voi olla jopa hengen pelastava toimenpide.
Asetyylisalisyylihappoa ei kuitenkaan perusterveen tule syödä pitkäaikaisesti ennaltaehkäisevästi, koska se lisää verenvuotoriskiä ja ärsyttää vatsaa.
Tällähetkellä tutkitaan, soveltuisiko asetyylisalisyylihappo myös suolistosyövän ehkäisyssä. Tutkimus on kuitenkin vielä teorianmuodostusvaiheessa.

Apoteekki 01/2014 / Jukka Nortio

http://www.verkkoapteekki.fi/index.php/cPath/1250_1253

Valitsin artikkelin koska se oli mielenkiintoinen ja sisälsi tietoa maailman eniten käytetystä lääkkeestä. Minulle oli uutta että asetyylisalisyylihappoa käytetään myös sydänkohtausten ja aivohalvausten ehkäisyssä.

KOUKKUNIEMI + PÄIVÄPERHO

Saimme hienon mahdollisuuden päästä tutustumaan "vanhainkodin" maailmaan Koukkuniemessä sekä Päiväperhoon.
Tutustumisista sain irti todella paljon, pääsi näkemään lähihoitajan laajaa työkenttää sisältä päin ja tutustumaan tätä kautta työhön laajemmin kuin koulussa istumalla.

KOUKKUNIEMI

Vanhainkoti palvelee ikäihmisiä, jotka ei pysty asumaan omassa kodissaan kotihoidon tai muiden kotona asumista tukevien palvelujen turvin vaan tarvitsevat jatkuvaa hoitoa ja kuntouttavaa toimintaa. Vanhainkodissa asukkaita on n. 545.
Koukkuniemen alueella toimii myös sairaala jossa on n. 164 potilasta. Tehostetussa palveluasumisessa asukkaita on n.110.

Laitokseen pääsee asumaan vain tamperelaiset ikäihmiset jotka ei pärjää enää kotihoidonkaan turvin kotona. Asiakasohjausyksikkö päättää pääseekö ikäihminen laitokseen vai ei. Laitoshoidon maksu määräytyy tulojen mukaan. (n.100€/kk)
Palveluasumisessa ikäihminen vuokraa itselleen asunnon Koukkuniemeltä ja kaikki terveyspalvelut, lääkkeet, ruoka ym. maksetaan erikseen. Palveluasuminen maksaa arviolta toistatonnia kuukaudessa mutta siihen on saatavilla tukia ja avustuksia tarpeen vaatiessa.

Perushoidon lisäksi Koukkuniemessä järjestetään paljon tapahtumia (esim. tällähetkellä oli tarjolla jos jonkinmoista joulujuttua), retkiä, esityksiä, taidenäyttelyitä, kerhoja, ulkoilua ym. toimintaa ikäihmisille.

Omaiset saavat vierailla Koukkuniemessä periaatteessa milloin vain. Oman mummun tai papan voi omainen viedä myös esimerkiksi jouluaterialle kotiin, yleensä kuitenkin vain päiväksi koska yötä he eivät yleensä pärjäisi ilman hoitajia.

Ikäihmisen palvelupolku/hoitoketju voi olla esimerkiksi:
Kotihoito - Sairaala (ensiapu) - väliaikaishoito - jonotus - Koukkuniemi

Lähihoitajan on otettava ikäihmisten laitoshoidossa huomioon eettiset periaatteet, hyvä ja asiallinen käytös mutta kuitenkin täytyy pyrkiä olemaan "kiva". Jos mielii vakiopaikkaa ikäihmisten parissa on suuntautumisvaihtoehdoksi hyvä valita vanhuspuoli, kuitenkin pidempiäkin sijaisuuksia voi tehdä vaikka olisi suuntautunut johonkin muuhun, koska perushoito tulee olla hanskassa jokaisella lähihoitajalla.

Hoitotahto = "potilasta hoidetaan niinkuin hän itse haluaa", potilas voi tehdä hoitotahdon jos hän on oikeuskelpoinen. Esimerkiksi ei halua hoitoa mikäli hyvää ennustetta paranemisesta ei ole vaan vaihtoehtona olisi esimerkiksi hengityskone tai jokin muu "laite joka pitää hengissä".

Edunvalvoja = huolehtii potilaan/asukkaan omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Yleensä lähiomainen.

LÄÄKEHOIDON TEHTÄVÄ

Raimo Raikas on sairastanut aikuistyypin diabetekseen ja hänelle on annettu tablettihoidoksi Metformin 500mg 1x2. Mitkä ovat lääkkeen vaikutukset ja haittavaikutukset? Löytyykö lääkkeelle rinnakkaisvalmistetta? Mikä on edullisin valmiste?

Lääke vaikuttaa alentamalla veren kohonnutta sokeripitoisuutta pääasiassa estämällä maksassa sokerin muodostumista muista ravintoaineista ja parantamalla kudosten sokerinkulutusta.

Haittavaikutuksia voi ilmaantua hoidon alussa, mutta ne usein lievenevät tai poistuvat ajan kanssa. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat vatsaoireet, kuten ripuli, pahoinvointi, vatsakivut ja ruokahaluttomuus.

Edullisin valmiste on Glucophage 500mg.

Maija Mehiläiselle on onnettu sepelvatimotaudin hoitoon Nitro tbl tarvittaessa kipukohtauksen lievittämiseen. Mitä ongelmia hänelle voi tulla lääkehoitoa aloittaessa? Miten lääkettä voi ottaa??

Lääkkeen yleisin haittavaikutus on päänsärky ja joskus voi esiintyä myös uneliaisuutta, huimausta, sydämentykytystä ja kuumosta tai pistelyä suussa.

Tabletti asetetaan liukenemaan kielen alle, poskeen tai ikenen ja huulen väliin. Sitä ei saa murskata tai niellä.

Marevan lääkityksen vaikuttava aine? Onko haittavaikutuksia? Yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa?

Vaikuttava aine on varfariini. Varsinaisia haittavaikutuksia on suhteellisen vähän. Tärkeintä on tarkkailla että lääkkeen pitoisuus veressä pysyisi sopivalla tasolla. Liian suuresta pitoisuudesta kertovat mm. veren ilmaantuminen virtsaan, herkästi ilmaantuvat nenäverenvuodot, mustat ja tervamaiset ulosteet tai ilman selvää syytä ilmaantuvat mustelmat. Ruokavalion suuret muutokset ja alkoholin runsas käyttö saattavat vaikuttaa hoidon tehoon ja turvallisuuteen.

Monet lääkkeet ja rohdosvalmisteet voivat muuttaa Marevanin tehoa, toista lääkettä määrävän lääkärin tulee olla tietoinen Marevanin käytöstä ja asiasta täytyy neuvotella myös apteekissa itsehoitolääkitystä tarvittaessa.

Mitä nesteenpoisto lääkkeitä löydät?

Furesis, Vesix, Spirix, Sparkal, Natrilix, Miloride, Lasix retard, Inspra, Indapamide Orion, Hydrex, Diurex, Diuramin, Amitrid, Spironolactone Orion

Mitä migreenilääkkeitä löydät?

Sumatriptan Accord, Zomig, Zolmitriptan Sandoz, Zolmitriptan Actavis, Sumatriptan Teva, Sumatriptan Sandoz, Sumatriptan Actavis, Stemetil, Relert, Oriptan, Naramig, Migard, Maxalt, Imigran, Almogran, Orstanorm

Potilaalla on Durogesic-depotlaastari? Mitä haittavaikutuksia voi tulla?

Durogeisc on voimakas kipulääke, vaikuttava aine fentanyyli.

Haittavaikutuksia voivat olla mm. uneliaisuus, kiertohuimaus, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, ummetus, yliherkkyys, ruokahaluttomuus, masentuneisuus, ahdistuneisuus, sekavuus, aistiharhat, vapina, heitehuimaus, nope sydämen syke, kohonnut verenpaine, hengenahdistus, ripuli, suun kuivuminen, vatsakipu, liikahikoilu, kutina, ihottuma, punoitus, lihaskouristukset, virtsaamisvaikeudet, väsymys, ääreisosien turvotus, voimattomuus, yleinen sairaudentunne, vilunväristykset

Potilaalla on Buventol-lääke. Onko haittoja?

Lyhytaikainen keuhkoputkia avaava astmalääke.

Haittavaikutuksia voivat olla mm. lievä sydämen sykkeen nousu, sydämen tykytys, vapina, päänsärky, yliherkkyysreaktiot, 

     
Miten Kela korvaa lääkekuluja vuonna 2014?
Erityiskorvausluokat

Alemmassa erityiskorvausryhmässä lääkkeiden kustannuksista korvataan 65% ja ylemmässä 100%. Ylemmän erityiskorvausryhmän lääkkeistä asiakas maksaa kuitenkin asiointikerralla lääkekohtaisen omavastuuosuuden, joka on 3€.

Lääkekatto

Osa lääkekuluista maksetaan itse omavastuuosuutena. Jos saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä omavastuuosuudet ylittävät 610€, on oikeus lisäkorvaukseen. Vuotuisen omavastuuosuuden eli lääkekaton täytyttyä maksetaan jokaisesta korvattavasta lääkkestä 1,50€.

Viitehankintajärjestelmä = Viitehintajärjestelmä

koostuu viitehintaryhmistä, jotka perustuvat Lääkelaitoksen ylläpitämään luetteloon keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Viitehintaryhmät määrittää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta.

   

3, Mikä on Fimea, EMEA, VALVIRA?

Fimea on lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, EMEA on Euroopan lääkevirasto, VALVIRA on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

4. Tutustu sähköiseen reseptiin. http://www.kanta.fi/eresepti-esittely. Mitä ajatuksia??

Mielestäni hyvä systeemi, ei tarvitse säilytellä itse papereita ja lääkkeet voi hakea mistä tahansa apteekista. Myös hyvä lääkäreille, näkee suoraan mitä lääkkeitä potilaalle on jo määrätty ettei tule yllätyksellisiä yhteisvaikutuksia.

Lähteet:

www.terveyskirjasto.fi

www.laakeinfo.fi

MITEN OHJAAN?

Miten ohjaat lääketabletin puolittamisessa? 

Jos tabletissa on jakouurre, sen saa puolittaa, muissa tapauksissa täytyy lukea huolellisesti lääkkeen pakkausselosteesta saako tabletin puolittaa vai ei. Puolittamiseen voidaan käyttää puolittajaa tai kotioloissa jakouurteellisen tabletin voi puolittaa käsin.

Suppositorion puolittamisessa?

Pitkittäissuunnassa terävällä veitsellä niin ettei suppositorioon jää teräviä reunoja.

Miten ohjaat enterotabletin ja- kapselin ottamisessa?

Ei saa murskata, jauhaa, puolittaa eikä pureskella. Otetaan vähintään ½h ennen ruokailua tai 2h ruokailun jälkeen istuma-asennossa runsaan veden kera.

Miten ohjaat depottabletin ja -kapselin ottamisessa?

Ei saa murskata, jauhaa, puolittaa eikä pureskella. 

Lääke on mikstuurana. Miten neuvot lääkkeen oton aikuiselle / lapselle annettavaksi?

Mikstuura täytyy sekoittaa hyvin ennen käyttöä. Lääkeaine annostellaan millilitroina mittalusikalla, -lasilla tai 

-ruiskulla. Itse suosittelisin lääkken antoa lapselle lusikalla, ruiskut ja mittalasit tuovat varmasti mieleen pelottavan pahanmakuisen lääkkeen mutta tavallinen lusikka ei.

Lääkkeen anto silmään: Miten annat? Miten ohjaat aikuisen/ lapsen?

Silmätipat: pese kädet ja muista, että silmätippapullon kärjellä ei saa koskettaa silmää tai kättä. Lämmitä kylmää silmätippapulloa tarvittaessa kämmenien välissä ja tiputa 1 tippa silmän alaluomen muodostamaan taskuun.  Sulje silmä jotta tippa levittyy koko silmän sidekalvolle. Paina kevyesti silmanurkkaa noin 30sek, jolloin lääkeaine pysyy silmässä. Jos käytössä on useita eri silmatippoja, vesiliukoinen valmiste annostellaan ensin. Tippojen tiputtamisen välillä tulee olla 5-15min tauko.

Miten annat korvatipat? 

Varmistan että lääke voidaan antaa korvaan ja kyseiselle potilaalle. Tarvittaessa puhdistan korvan. Sekoitan valmisteen ja lämmitän sen kehonlämpöiseksi. Pesen ja desinfioin kädet. Potilaan asetan kylkiasentoon sairas korva ylöspäin. Otan potilaan korvasta kiinni ja vedän korvanlehteä varovasti: alle 3-vuotiailla alas ja taaksepäin ja yli 3-vuotiailla ylös ja taaksepäin. Toisella kädellä tiputan tipan korvakäytävään niin ettei pullon kärki osu korvaan. Liikuttelen korvanlehteä jotta lääkeaine menee perille. Potilaan tulee olla makuulla vähintään 5min jotta lääkeaine ei valu pois korvasta. Korvakäytävän suulle voi laittaa pumpulia tai apteekista saatava panta estämään lääkeaineen valumista pois.

Miten ohjaat asiakasta laittamaan itselleen korvatipat?

Lämmitä korvatippapulloa hetki käsien välissä. Aseta pää kallelleen tai mene makuulle niin että sairas korva on ylöspäin Tiputa tippa korvakäytävään niin ettei pullon kärki osuisi korvakäytävään. Liikuttele korvanlehteä ja ole sairas korva ylöspäin 5min jotta lääkeaine ei valu pois korvasta.

Linimentin käytön ohjaus?

Linimentti hierotaan kevyesti suoraan kipualueelle ja kädet pestään huolellisesti tämän jälkeen jottei ainetta jäisi käsiin. (omista kokemuksista suosittelen kumihanskojen käyttöä varsinkin kylmäävien linimenttien hieromisessa, koska vaikka kädet pesee jää sormien väliin inhottava kylmän tunne)

Miten laitat asiakkaalle nenätipat? Miten ohjaat häntä?

Ensin pyydän potilasta niistämään ja asettumaan vuodelepoon, pää taivutettuna taaksepäin. Voi käyttää esim. pientä tyynyä niskan alla. Pesen ja desinfioin kädet. Täytän pipetin sopivalla lääkemäärällä ja asetan pipetin juuri nenäsieraimen sisäpuolelle ja annan pipetistä lääkemäärän. Potilas ei saa välittömästi lääkkeen annon jälkeen pyyhkiä nenää tai niistää. Pään asento täytyy säilyttää  taivutettuna ainakin 5min lääkkeenannosta jotta lääkeaine kerkeää imeytyä. 

Miten ohjaat inhaloitavan lääkkeen käytön?

Limat yskitään pois hengitysteistä. Inhalaatiosumuttimen suojus poistetaan ja sumutinta ravistellaan, jotta lääkeaine ja ponneaine sekottuu. Tukeva ote sumuttimesta peukalolla ja etusormella. Keuhkot puhalletaan tyhjiksi ja asetetaan tämän jälkeen sumuttimen suukappale tiukasti hampaiden väliin ja huulet sen ympärille. Potilas hengittää syvään sisään ja painaa säiliötä etusormella heti sisäänhengityksen alkaessa ja jatkaa sisäänhengitystä niin pitkään, kunnes keuhkot ovat täynnä ilmaa. Sitten hengitystä pidätetään 10 sek. Tämän jälkeen voi hengittää ulos nenän kautta. Potilas huuhtelee suun vedellä ja sylkee veden pois.

www.freeimages.com

Lääkelaastarin käyttö ja sen ohjaus?

Kiinnitetään puhtaalle, kuivalle ja karvattomalle ihoalueelle pakkausselosteen mukaisesti. Parhaita kiinnityspaikkoja on rintakehä, olkavarsi ja lanneselkä, koska näillä alueilla iho ei veny paljoa. (Estrogeenilaastaria ei saa kiinnittää lähelle rintoja mahdollisen maitorauhasvaikutuksen vuoksi) Laastari kestää ihon kastelun ja uimisen mutta hikoilu ja kuumuus voivat lisätä paikallisesti ärsyttävää vaikutusta sekä lääkeaineen imeytymistä. Laastaria ei tule kiinnittää aina samaan paikkaan, jotta vältytään ihoärsytykseltä. Laastariin merkitään milloin se on kiinnitetty (pvm ja kellonaika). Laastaria ei saa puolittaa eikä rikkoa. Poistetussa laastarissa on vielä lääkeainetta, joka on huomioitava laastarin hävittämisessä.

Miten ohjaat peräpuikon ja emätinpuikon käytön?

Potilaalle kerrotaan, mitä lääkettä annetaan ja miksi sekä miksi lääke annetaan peräsuoleen. Potilasta pyydetään siirtymään vasempaan kylkiasentoon polvet koukistettuina. Laitetaan tehdaspuhtaat käsineet käteen ja avatan peräpuikko suojakuoresta sekä liukastetaan se vaseliinilla tai perusvoiteella. Potilaan pakarat vedetään erilleen ja peräpuikko työnnetään peräsuoleen hiukan ylöspäin ja eteenpäin mahdollisimman pitkälle. 

Emätinpuikko asetetaan työntämällä sitä ylös ja taaksepäin n. etusormen syvyyteen. Joissakin pakkauksissa on mukana asetin, jonka avulla emätinpuikko vedetään emättimeen. Laittamisen jälkeen, potilaan tulee olla hetki paikoillaan jotta emätinpuikko sulaa ja imeytyy. 

Lähde:
Turvallisen lääkehoidon perusteet, Minna Taam-Ukkonen, Susanna Saano WSOYpro Oy 2011

ERGONOMIA HOITOTYÖSSÄ

Ergonomialla tarkoitetaan työtehtävien sovelluttamista ihmiselle mahdollisimman ei kuormittaviksi, käyttäen apuvälineitä ja oikeita työasentoja raskaissa töissä.

Hoitajan työssä tärkeää on oppia alusta alkaen käyttämään apuvälineitä esimerkiksi potilaan nostoissa, käännöissä ja siirroissa. Erilaiset apuvälineet helpottavat työtä, eikä hoitajan tarvitse repiä ja rehkiä esimerkiksi potilaan nostossa. Apuvälineiden käyttö on useimmissa tilanteissa myös potilaalle mukavampi tapa kun esimerkiksi housun punteista tai käsistä ylös "repiminen".

Omista työasennoistani en oikein vielä osaa sanoa kun en koskaan ole työskennellyt hoitajan työtehtävissä. Olen huomannut että usein nostaessani jotakin raskasta, nostan sen selällä enkä jaloilla, tästä huonosta, selkää kuormittavasta tavasta tulisi opetella pois.

TYÖHYVINVOINTI

Mitä hyötyä sinulle ja yritykselle, jossa työskentelet, on hyvinvoinnistasi?
Pysymällä hyvässä kunnossa jaksaa tehdä töitä tehokkaasti ja tästä on hyötyä sekä yritykselle että itselle. Hyvinvoinnilla taataan myös huolellisuus ja jaksaminen työssä.

Miksi ihminen tekee työtä?
Hankkiakseen elantonsa, saa mielekästä tekemistä, kokee onnistumisia, oppii uutta.

Mitä ajattelet, kun kuulet sanat: “hyvinvointia työpaikalla”?
Työntekijöistä pidetään huolta ja heitä autetaan työssä jaksamisessa eri keinoin. Esim kustannetaan joku harrastus vaikka liikuntasetelien muodossa.

Mitä hyvinvointi työpaikalla tarkoittaa?
Kaikki tulee toistensa kanssa toimeen ja työpaikalla on johtajien ja työntekijöiden välillä hyvä ilmapiiri. Työtehtävät eivät ole liian kuormittavia kenellekkään vaan kaikki tietävät ja tekevät oman osansa koko paletista.

Mitä ihmisiltä vaadit?
Työtovereilta "vaadin" hyväksymistä, esimerkiksi nyt työssäoppimispaikoilla on tärkeää että minut otetaan huomioon opiskelijana eikä oleteta minun pystyvän samaan kuin työntekijät.

Mistä suomalaisten onnellisuus mielestäsi koostuu?
Tähän ei varmaan ole mitään yhtä vastausta, kaikilla on omat juttunsa mistä tulee onnelliseksi. Itse tulen onnelliseksi siitä että olen terve, minulla on perhe ympärillä tukemassa ja maailman paras harrastus.

Listaa asioista, jotka huonontavat työelämää / opiskelijaelämää?
Päihteiden käyttö tulee ensimmäisenä mieleen, se heikentää työpanosta huomattavasti. Kiusaaminen työpaikalla ja koulussa ja yhteishengen puuttuminen huonontaa myös.

Minkälainen työ on mielestäsi mielekästä sinulle? Nimeä työnkuvia tai työtehtäviä, jotka tuottavat sinulle tunteen mielekkäästä työstä?
Kun konkreettisesti nään saaneeni jotain aikaiseksi. Tykkään siitä että ympärilläni on siistiä ja asiat on järjestyksessä.

Milloin puuttua? Jos huomaat jonkun joka ei ole työkykyinen.
Heti.

Mitä silloin on tehtävä?
Yritettävä selvittää mistä on kyse.

Kenelle kertoa?
Itse kertoisin esimiehelle.

Miksi emme puutu, vaikka tiedämme, että henkilö voisi hyötyä siitä?
Joskus on vaikea "sotkeentua" toisten asioihin ja ottaa niin sanotusti kissaa pöydälle. Ja myöskin pelo siitä että kyseessä oleva henkilö suuttuu tällaisesta.

Miten henkilö hyötyisi siitä, jos puuttuisit asiaan?
Loppupeleissä varmasti tajuaisi että oli oikein puuttua ja henkilö saisi apua ongelmiinsa.

Millä tavalla lähihoitaja voi vaikuttaa työhyvinvointiin?
Jos töitä on liikaa, siitä täytyy puhua esimiehen kanssa ennenkuin on liian myöhäistä.

Millä keinoilla pidät itsestäsi huolta tulevaisuudessa toimiessasi lähihoitajana? Mikä auttaa sinua jaksamaan?
Suomalaisella sisulla pääsee jo aika pitkälle, tämä olen huomannut toimiessani edellisessä ammatissani hevosenhoitajana. Täytyy olla työtäpelkäämätön ja ahkera mutta vapaa-ajalla jättää työasiat sivuun ja keskittyä johonkin muuhun. Liikunta auttaa jaksamaan.

Tässä meidän ryhmän pohdintaa aiheesta

LÄÄKEHOIDON TEHTÄVÄ

LÄÄKEAINEEN KULKEUTUMINEN ELIMISTÖSSÄ

Miten lääkeaineet imetyvät elimistöön?

Lääkeaine siirtyy antopaikasta elimistöön, lääkeaine vapautuu valmisteesta ja liukenee voidakseen imeytyä. Lääkeaine kulkee elimistön tiloja erottavien kalvojen läpi, esim. vatsalaukusta verenkiertoon. Lääkeaineen imeytymiseen vaikuttaa lääkeaineen ominaisuudet, lääkemuoto, elimistön tiloja erottavien kalvojen ominaisuudet ja lääkeaineen pitoisuudet elimistössä.

Miten lääkeaineet jakautuvat elimistössä?

Lääkeaine jakautuu verenkierrosta kudoksiin diffuntoitumalla, suodattumalla ja aktiivisen kuljetuksen avulla.

Miten lääkeaineet poistuvat elimistöstä?

Munuaisten kautta sellaisenaan tai aineenvaihdunnan tuotteina

LÄÄKEAINEEN VAIKUTUS ELIMISTÖSSÄ

4. Miten lääkeaineet vaikuttavat elimistössä?

Kudoksissa lääkeaine kiinnitty tiettyihin solun osiin ja vaikuttaa kohdesoluihin erityisten molekyylien kautta.

5. Mitä tarkoitetaan lääkeannoksella? Entä vasteella?

Lääkeannos tarkoittaa potilaalle määrättyä lääkemäärää, vaste tarkoittaa elimistön reaktiota hoitoon tai ärsykkeeseen.

www.freeimages.com

SIVU-, HAITTA- JA YHTEISVAIKUTUKSET

6. Mitä tarkoitetaan lääkkeiden sivuvaikutuksilla?

Lääkkeen tai muun hoidon muu kuin tavoiteltu vaikutus.

7. Mitä tarkoitetaan lääkkeiden haittavaikutuksilla?

Ei toivottu vaikutus jonka lääke saa aikaan toivotun vaikutuksen lisäksi.

Mistä haittavaikutukset voivat johtua?

Lääkkeen toimintatavasta elimistössä.

Luettele lääkkeiden yleisimpiä haittavaikutuksia elimistössä?

Vatsan ja suoliston oireet, ihottumat, hermostolliset oireet

8. Mitä tarkoitetaan haitallisilla yhteisvaikutuksilla ja miksi niitä voi tulla?

Käytettäessä kahta tai useampaa lääkettä samanaikaisesti, voi lääkkeet heikentää toistensa vaikutusta tai ruoka, nautintoaineet, rohdokset ja vaihtoehtovalmisteet voivat vaikuttaa lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen.

Haitallinen yhteisvaikutuksen saamisen riski riippuu kahdesta asiasta: henkilön yksilöllisestä aineenvaihdunnasta ja hänen käyttämiensä lääkkeiden ominaisuuksista.

VIRHEELLINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ

9. Mitä tarkoitetaan lääkkeiden väärinkäytöllä?

Lääkkeitä käytetään päihtymistarkoitukseen tai yritetään tehdä itsemurha ottamalla yliannostus lääkettä.

LÄÄKEHOIDON NELJÄ ERI VAIHETTA

1. Lääkemääräykset
Lääkäri määrää potilaalle lääkkeen ja annostuksen eli kirjoittaa reseptin ja potilas hakee lääkkeen apteekista tai vastaavasti jos potilas on osastolla, lääke tilataan sinne.

2. Lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen
Ammattihenkilö jakaa lääkkeen potilaskohtaisiksi annoksiksi, johon kuuluu lääkeannoksen tai liuoksen valmistaminen, lääkkeiden osittaminen, jauhaminen tai liettäminen.

3. Annostelu potilaalle
Lääke annetaan potilaalle esimerkiksi suun kautta, lihakseen tai ihon alle pistämällä tai suoneen tiputtamalla.

4. Kirjaaminen ja vaikutuksen seuraaminen
Potilasasiakirjaan kirjataan miten valittuun hoitoon on päädytty, miten hoito on toteutettu, onko hoidon aikana ilmennyt jotakin erityistä ja millaisia hoitoa koskevia ratkaisuja sen kuluessa on tehty. Lääkehoidon vaikutuksia ja haittavaikutuksia seurataan havainnoimalla ja mittaamalla. (esim. verensokeri, pulssi, verenpaine)

KÄSITTEET

Lääkeaine
Tieteellisin menetelmin määritelty elimistöön vaikuttava aine, jota käytetään lääkkeenä sellaisenaan tai lääkkeen valmistamiseen. Esim. buranan lääkeaine on ibuprofen

Lääkevalmiste
Lääkelain mukaisesti valmistettu tai maahantuotu, alkuperäispakkauksessa myyty lääke. Esim. burana, ibumax, ibusal

Alkuperäisvalmiste
Lääkeaineen kehittäjän markkinoille tuoma lääkevalmiste.
Esim. Antabus, Abalor-voiteet

Rinnakkaisvalmiste
Sisältävät saman määrän samaa vaikuttavaa lääkeainetta kuin vastaavat alkuperäisvalmisteet ja biologinen samanarvoisuus on osoitettu asianmukaisin tutkimuksin. 
Esim. Ibuxin, Ranixal

Plasebo
Lumelääke, ei sisällä vaikuttavaa ainetta mutta vaikutus perustuu siihen että potilas uskoo lääkkeen tehokkuuteen. Käytetään esimerkiksi tutkimuksissa vertailukohteena.

Myyntilupa
Kaikilla lääkevalmisteilla on oltava voimassa oleva myyntilupa ennenkuin valmiste voidaan tuoda markkinoille, myyntilupa haetaan yhteisellä EU- hakemuslomakkeella.

Kauppanimi
Valmistenimi, lääkkeen valmistajan tai markkinoijan antama lailla suojattu lääkevalmisteen nimi. Esim. Panadol, Burana

Reseptilääke
Valmiste jonka voi luovuttaa apteekista vain lääkärin kirjallisen, puhelimitse tai e-reseptinä antaman lääkemääräyksen perusteella. Esim. Trexan, Marvelon

Itsehoitolääke
Valmiste, jota voidaan ostaa apteekista ilman lääkemääräystä. Esim. Burana, Rennie

Rohdosvalmiste
Lääkelaitoksen myyntiluvan saaneita perinteisesti lääkkeellisesti käytettyjä valmisteita, joiden vaikuttavat ainesosat ovat peräisin eläin- tai kasvikunnasta, kivennäisaineista tai bakteereista.
Esim. Ginkgomax, Relana

Terapeuttinen leveys
Suurimman turvallisen ja pienimmän tehoavan hoitoannoksen välinen ero.

Ravintolisä
Elintarvikevalmiste joka on vaikuttavan aineen tai ravintoaineen tiivistetty lähde. Esim. Möller kalanmaksaöljy, Devisol

Lääkkeen toleranssi
Lääkkeen tehon väheneminen pitkittyneessä käytössä. Esim. sama annos kipulääkettä, joka alussa lievitti kipuja, ei lievitä niitä enää, vaan annosta joudutaan nostamaan vähitellen.

LÄHIHOITAJAN OIKEUDET LÄÄKEHOIDOSSA

Lähihoitajat joiden osaaminen on varmistettu, heidät on perehdytetty tehtävään ja heille on myönnetty kirjallinen lupa tehtävään he voivat jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi ja antaa lääkkeitä luonnollista tietä tai pistää lääkkeen lihakseen tai ihon alle.

LÄÄKKEEN JAON PERIAATTEET

Omahoitaja jakaa lääkkeet dosettiin kirjallisten lääkemääräysten mukaan viikoittain ja akuuttipotilaiden tarjottimelle päivittäin. Lääkkenjakotilanteen tulee olla mahdollisimman kiiretön ja häirötön ja lääkkeitä jakaa yksi hoitaja kerrallaan päivävuorossa.
Iltavuoroon tullut hoitaja tarkastaa jaetut lääkkeet mahdollisten virheiden varalta. Lääkket säilytetään osaston lukitussa lääkehuoneessa. Potilaskohtainen hoitaja ottaa pitkäaikaispotilaiden lääkket dosetista lääkelaseihin ja akuuttipotilaiden lääkkeet lääketarjottimelta ja tarkastaa vielä kerran lääkkeiden oikeellisuuden. Lääkkeiden antajan tulee tuntea lääkkeet. Hoitajan tulee tunnistaa potilas ja tarvittaessa tarkastaa potilaan nimi potilasrannekkeesta. Myös lääkelasiin merkitään potilaan nimi ja pelkkä vuodepaikan numero ei riitä. 

LÄÄKKEEN VAIHEET JA VAIKUTUKSET ELIMISTÖSSÄ

1. Katso käsitteistä kohta Terapeuttinen leveys.

2. Tutki antotavan vaikutusta imeytymiseen. Merkitse imeytymisnopeuden mukaan numerojärjestykseen nopeimmasta hitaimpaan. Merkitse myös keskimääräiset imeytymisajat minuutteina.

1. i.v.-lääkitys (suoneen eli laskimoon)  imeytyy keskimäärin n. 5min.
2. i.m.-lääkitys (lihakseen) imeytyy keskimäärin n. 10-30min
3. s.c.-lääkitys (ihonalaiskudokseen) imeytyy keskimäärin n. 20-40min
4.p.o.-lääkitys (suun kautta) imeytyy keskimäärin 60-80min

www.freeimages.com

3. Mikäli halutaan pitkäaikainen vaikutus, millainen lääkemuoto tulisi valita?
Depottabletti

4. Mitä tarkoitetaan lääkeaineen metaboloitumisella ja erittymisellä?
Metaboloituminen tarkoittaa että maksan entsyymit muokkaavat lääkeainetta vaiheittain vesiliukoisiksi. Erittyminen tarkoittaa että lääkeaine erittyy munuaisten kautta esim. virtsaan.

5. Mitä tarkoittaa, jos potilaan iloksi todetaan, että lääkehoidolla on hyvä vaste?
Elimistö reagoi lääkehoitoon tai ärsykkeisiin.

Lähteet:
www.terveyskirjasto.fi
www.verkkosalkku.net/laakehoito/flash/laakesimu.html
SuPer, Turvallinen lääkehoito opas
http://bit.ly/laakehoidonperusteet

TURVALLISUUSPÄIVÄ

Päivä sisälsi paljon tärkeitä asioita jotka on otettava huomioon lähihoitajan työssä. Hätäkeskuksen työntekijät pitivät esityksen omasta työstään ja siitä kuinka hätäkeskukseen soitetaan, tämä oli hyvää kertausta. Poliisien pitämä luento oli hyvin tehty lähihoitajan näkökulmaa ajatellen.
Monesti ei tule ajateltua turvallisuusasioita, esimerkiksi työpaikalla hätäpoistumisteitä tai turvallisen työympäristön muita tärkeitä asioita. Näistä sai taas hyvän muistutuksen ja luulenpa että seuraavassa toppipaikassa kiinnitän näihin asioihin enemmän huomiota.
Väkivaltatilanteitakaan ei tule ajatelleeksi ennen kuin sellainen sattuu omalle kohdalle, poliisit sanoivat kyllä että varsinaiset fyysisen väkivallan tilanteet ovat harvinaisia mutta kuitenkin mahdollisia. Puhumalla selviää lähes aina - oli poliisien mielestä hyvin paikkaansa pitävä lausahdus.

P.S. Marille tiedoksi, poliisit oli molemmat oikein komeita nuoria miehiä ;)

www.freeimages.com

KÄSITTEET + IHMISKÄSITYS

Ihminen
ainoa elossa oleva ihmisten sukuun kuuluva eläinlaji, kaikista kädellisistä eläinlajeista älykkäin.

Humanistinen ihmiskäsitys
uskotaan ihmisen tahtoon, hyvyyteen, luovuuteen sekä kykyyn kasvuun ja kehittymiseen. Tärkeimpiä arvoja ihmisen kunnioittaminen ja puolustaminen.

Ympäristö
fyysisiä, sosiaalisia ja kulttuuritekijöitä, jotka kuuluvat luontoon tai rakennettuun ympäristöön ja joiden kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa.

Terveys
Maailma terveysjärjestön määritelmän mukaan terveys on täydellisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, tällaista tilaa ei kuitenkaan kenenkään ole mahdollista saavuttaa.
Jokainen ihminen määrittää oman terveytensä omalla tavallaan. (ihminen voi tuntea itsensä terveeksi vaikka lääkärit toteaisikin jotakin vammoja tai sairauksia)

Sairaus
poikkeavuus normaalista, tunnistettava häiriö elimistön toiminnassa,

Terveyden ja sairauden eroavaisuudet
"normaalin" eli terveen ja "epänormaalin" eli sairaan erottaminen toisistaan on hankalaa koska ihmisten ominaisuudet ei ole samanlaisia. "Terveita ovat vain ne joita ei ole riittävästi tutkittu..."

Koettu terveys
henkilön ilmaisema kokemus omasta yleisestä terveydentilastaan.

Asiakas
"on aina oikeassa". ostaa tuotteen tai palvelun ja suorittaa siitä hyvästä sovitun maksun.

Potilas
Terveys- ja sairaanhoitopalveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö. (Potilas sana pyritään tulevaisuudessa korvaamaan asiakas sanalla)

Asukas
esimerkiksi vanhainkodissa pitkäaikaisesti asuva vanhus.

Koherenssin tunne
yksilön kyky nähdä ympäristö ja eteen tulevat tilanteen hallittavina, ymmärrettävinä ja mielekkäinä.

Elämänhallinta
yksilön kokemusta siitä, että hän hallitsee omaa elämäänsä.

Sopusointu ympäristön kanssa
on tyytyväinen ympäristöön jossa elää.

Empowerment
(voimaannuttaminen) tarkoittaa ihmisen ja ihmisyhteisöjen mahdollisuuksien, kykyjen ja vaikutusvallan lisääntymistä. Korostuu oma sisäinen vahvistuminen, kokee olevansa sisäisesti vahva ja tasapainossa itsensä sekä ympäristönsä kanssa.

Hallinan tunne ja kyvykkyys
tarkoittaa sitä kuinka hyvin hallitsee omat työtehtävät ja ympäristön.

Terveyden edistäminen
toimintaa, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden parantaa ja kontrolloida terveyttään. (esim. terveelliset elämäntavat)

Terveyden edistämisen haasteet
eettisenä haasteena on kuinka pystytään olemaan oikeudenmukaisia ja tasavertaisia. Suomessa väestöryhmien erot terveyspalveluihin pääsyssä sekä terveyden kokemuksissa ovat kansainvälisesti verraten varsin suuria ja ne ovat viime vuosina kasvaneet.

Ehkäisevä hoitotyö
hoidetaan vammoja ennenkuin ne ehtivät syntyä, eli esimerkiksi ehkäistään painehaavojen syntyä vaihtamalla vuodepotilaan asentoa säännöllisesti.

Kuntouttava hoitotyö
tuetaan omatoimisuutta ja pyritään palauttamaan vammautuneen henkilön toimintakykyä takaisin.

Moniammatillinen hoitotyö
useat eri ammattialojen ammattilaiset työskentelevät yhdessä potilaan kanssa ja tavoittelevat yhteisesti sovittua päämäärää.

Millainen on minun ihmiskäsitykseni?

Jokainen ihminen on yksilö, eikä maailmasta löydy kahta täysin samanlaista ihmistä. Kaikilla on oikeus elää ja nauttia elämästä täysillä tuli sitten minkälaisesta perheestä tahansa tai oli ihonväri tai vaikkapa seksuaalinen suuntaus mikä hyvänsä.
Jokaisen tulisi uskaltaa olla ja esiintyä omana itsenään, en kuitenkaan pidä siitä, että "erilaisuutta" tietoisesti korostetaan tai sillä haetaan huomiota ja etuuksia. Saamattomat "nahjukset" saa myös minun niskavillat pystyyn, en voi sietää ihmisiä jotka ei saa mitään aikaiseksi tästä esimerkkinä työttömät sosiaalitoimiston etuuksilla pitkäaikaisesti elävät koska töitä löytyy aina tekevälle, sen eteen joutuu vain joskus näkemään vaivaa. Poikkeuksena tietenkin ne jotka eivät voi jonkin sairauden tai vamman vuoksi ansaita omaa elantoaan.

www.freeimages.com

Lähteet:
http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=17729&contentlan=1
http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderId=17135&name=DLFE-526.pdf
http://voimaannuttavakartta.fi/?page_id=4037
https://www.uef.fi/documents/1462980/1462987/Koonti_FI_Vastam%C3%A4ki_Jaana_Dissertation.pdf/8b164daa-7963-4b0e-826a-141aac8fd3f2
 http://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/terveys/koettu-terveys
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/0407016/1138352400309/1157026947138/1157030182944/1157031526635.html
http://www.stat.fi/meta/kas/ymparisto.html
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903

TARTUNTATAUTILAKI

A. Mikä on tartuntatauti?

Lain mukaan tartuntataudilla tarkoitetaan sellaista sairautta tai tartuntaa, jonka aiheuttavat elimistössä lisääntyvät pieneliöt tai niiden osat tai loiset. Tartuntatautina pidetään myös pieneliön myrkyn aiheuttamaa tilaa tai prionin aiheuttamaa tautia.

B. Tartuntatautien vastustamistyö pitää sisällään kohdat  (1-8):

1. Tartuntatautien ehkäisy

Rokotusten, vasta-aineiden ja lääkkeiden antamista, terveyskasvatusta sekä muita yksilöön ja elinympäristöön kohdistuvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tartuntataudin ilmenemisen tai leviämisen estäminen.

2. Tartuntatautien varhaistoteaminen

Taudin etsimiseksi/löytämiseksi järjestettyjä terveystarkastuksia ja seulontatutkimuksia

3. Tartuntatautien seuranta

Kerätään jatkuvasti tietoa, analysoidaan ja tulkitaan sekä välitetään tietoa tartuntatautien torjunnasta vastaaville, tavoitteena havaita tautitapaukset, jotka edellyttävät pikaista diagnostiikkaa, hoitoa, tartunnanjäljitystä tai torjuntaa koskevia toimenpiteitä.

4. Epidemia

Tautitapausten lukumäärä lisääntyy odotettua enemmän jonakin ajanjaksona tietyssä väestössä tai tietyllä alueella.

5. Tutkimus

Lääkärin suorittamaa tutkimus yksilölle tartuntataudin toteamiseksi tai hoidon antamiseksi.

6. Hoito

Lääkärin antama avo- tai laitoshoito

7. Lääkinnällinen kuntoutus

Toimenpiteitä, joilla pyritään ylläpitämään ja parantamaan fyysisistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukemaan ja edistämään elämäntilanteen hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa.

8. Sairaalainfektio

Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana syntynyt tai alkunsa saanut infektio.

C. Tartuntatautien jako

1. Yleisvaarallinen tartuntatauti

Tautia pidetään yleisvaarallisena tartuntatautina jos taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti, jos tauti on vaarallinen ja jos taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen tai tautiin sairastuneeksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistuvilla toimenpiteillä.

Hepatiitti A, isorokko, keltakuume, Ehec-infektio, influenssa A/H5N1, kolera, kuppa, kurkkumätä, lavantauti, meningokokki-infektio, pikkulavantauti A, B ja C, polio, rutto, pernarutto, salmonella, sars, tuberkuloosi, verenvuotokuumeet

2. Ilmoitettava tartuntatauti

Tautia pidetään ilmoitettavana tartuntatautina jos taudin seuranta edellyttää lääkärin antamia tietoja, taudin tartuntaketjun katkaisemisessa hoidettavalle annettava maksuton hoito on tarpeen tai jos kyseessä on yleisellä rokotusohjelmalla ehkäistävä tauti.

Botulismi, CJD, Ekinokokkoosi, Haemophilus influenzae, Hepatiitti B, Hepatiitti C, Hinkuyskä, Hiv-infektio, Klamydia, Legionella, Listeria, Malaria, Muut mykobakteeritaudit, Puutiaisaivokuume, Rabies ja rabiesepäily, Sankkerit, Sikotauti, Tippuri, Tuhkarokko, Vihurirokko

3. Muu tartuntatauti

Määritellään valtioneuvoksen asetuksella

D. Tartuntatautiin sairastunut

Yleisvaaralliseen ja ilmoitettavaan tartuntatautiin sairastuneen ja sairastuneeksi perustellusti epäilyn henkilön on tiedusteltaessa ilmoitettava asiaa selvittävälle lääkärille tartuntataudin leviämisen estämiseksi tartuntapa, ajankohta ja paikka sekä sen henkilön nimi, jolta hän on voinut saada tartunnan.  Henkilö voidaan eristää sairaanhoitolaitokseen jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen ja jos taudin leviämistä ei voi estää muilla toimenpiteillä tai henkilö ei voi taikka halua alistua muihin taudin leviämisen estämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.´

E. Tartuntatautien vastustamistyön hallinto

Tartuntatautien vastustamistyön yleinen ohjaus, suunnittelu ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Vastustamistyön suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu aluehallintovirastolle toimialueellaan. Sairaanhoitopiirin alueella vastustamistyön ohjaus kuuluu sairaanhoitopiirille joka toimii myös vastustamistyön alueellisena asiantuntijana ja seuraa tartuntatautien vastustamistyön toteutumista alueellaan.  Sairaanhoitopiiri ohjaa alueellaan sairaalainfektioiden torjuntaa, seurantaa ja selvittämistä. Tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vastustamistyön asiantuntijaelimenä toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä tartuntatautien neuvottelukunta jonka kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

F. Tartuntatautien ehkäisyn toimenpiteet

Kunnan on järjestettävä yleisiä vapaaehtoisia rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi.  Yleisiä pakollisia rokotuksia kunnan on järjestettävä sellaisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, joka voi saada aikaan huomattavaa vahinkoa väestön tai sen osan terveydelle, taikka muusta terveydenhoidollisesti tärkeästä syystä.  Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee ilmoittaa kaikista tietoonsa tulleista rokotteen todetuista tai epäillyistä haittavaikutuksista. Aluehallinto virasto voi määrätä toimialueensa jollakin paikkakunnalla tai tietyssä työpaikassa, laitoksessa, kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa oleskeleville pakollisen terveystarkastuksen, jos tarkastus on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tarpeellinen.

Tulee antaa yleisiä ohjeita väestön noudetettaviksi, määrätä asuntoja ja huoltolaitoksia eristettäviksi sekä oppilaitoksia ja päiväkoteja suljettaviksi samoin kuin kieltää väkeä kokoavat tilaisuuden tai antaa näitä koskevia rajoittavia määräyksiä sekä määrätä toimeenpantavaksi puhdistuksia ja desinfioimisia tai, jos desinfiointi esineen arvo huomioon ottaen tulee suhteettoman kalliiksi, määrätä esine hävitettäväksi.

G. Ilmoitukset

Lääkärin ja hammaslääkärin tulee tehdä ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan yleisvaarallisesta tai ilmoitettavasta tartuntataudista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.  Laboratorion on tehtävä ilmoitus toteamastaan yleisvaarallisen tai ilmoitettavan tartuntataudin mikrobilöydöksestä. Tartuntatauti—imoitus sisältää potilaan tunnistetiedot ja tiedon ilmoituksen tekijästä samoin kuin sellaiset valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävät potilasta, tautia tai mikrobilöydöstä, tartuntatapaa, - aikaa ja –paikkaa sekä hoitoa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä tartuntatautien ehkäisemiseksi tai epidemioiden selvittämiseksi ja leviämisen estämiseksi.

http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri

H. Maksut ja korvaukset

Henkilö, joka on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansityöstään, eristettävänä tai karanteenissa, on oikeutettu saamaan päivärahaa siten kuin sairausvakuutuslaissa päivärahasta säädetään. Sama oikeus on lapsen huoltajalla, jos alle 16-vuotias lapsi on edellä mainituista syistä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Henkilöllä on myös päivärahan lisäksi oikeus saada siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään korvausta hänelle aiheutuneesta ansion menetyksestä. Työnantajalla on myös oikeus saada puuttuvalta osalta korvaus siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Omistajalla on oikeus saada asianomaiselta kunnalta korvaus esineestä, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on viranomaisen määräyksestä hävitetty tai käsitelty siten, että se on pilaantunut tai vahingoittunut. Korvauksena suoritetaan esineen arvo tai arvonalennus. Arvottomasta esineestä ei suoriteta korvausta, ellei korvauksen suorittamiseen ole erityisen painavia syitä.

 Lähteet: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860583

http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri

VIIDES JA VIIMEINEN VIIKKO

Työharjoittelu on nyt takanapäin ja näytöstä napsahti H2, olen todella tyytyväinen arvosanaani koska K3:sen arviointikriteerit oli sen verran korkealla ettei niitä oikein pysty viidessä viikossa saavuttamaan. 

Ohjaajaltani sain palautetta, että viimeisinä viikkoina työntekoni on parantunut huomattavasti ja lasten kanssa oleminen ja lasten ohjaaminen tulee enemmän luonnostaan. Ammatillista kasvua on siis tapahtunut, jes!

Toppijaksolta minulla on matkalaukussani paljon tietotaitoa lasten ohjaamisesta sekä muutama uusi englanninkielinen sana.. :)

Kiitos vielä kerran työpaikkaohjaajalleni ja koko päiväkodin henkilökunnalle!

NELJÄNNEN VIIKON KUULUMISET

Neljäs toppiviikkoni sisälsi paljon puuhaa näyttösuunnitelman parissa, huokaisin jo viime viikolla helpotuksesta sen suhteen mutta suunnitelmaa pitikin vielä täydentää.. Nyt se on kuitenkin tehty loppuun asti ja huomenna maanantaina alkaa näyttö- kääk!
Viikko meni ihan kivasti, keskiviikkona olin päiväkodin sijaan kouluhommissa pedatori messuilla.
Ulkoilimme normaalia enemmän lasten kanssa ja viikko sisälsi siis paljon kurahousujen pukemista, riisumista ja kuivumaan laittoa. Moni lapsista on jo tämän neljän viikon aikana kehittynyt tosi paljon pukemisessa, lapsia kannustetaan siis pukemaan itse ja autetaan vain tarvittaessa ja silloinkin neuvotaan ennenkuin tartutaan itse toimeen. Tämä pidentää tietenkin pukemisaikaa kun lapset opettelevat hitaasti mutta varmasti esimerkiksi vetoketjun kiinni laittoa ja välillä se vaatiikin kärsivällisyyttä kun miettii että itse olisi tehnyt saman asian jo kymmeneen kertaan. Kuitenkin mielestäni on erittäin hyvä että lapsille annetaan rauha opetella pukemista itse.
Jännityksellä kohti seuraavaa ja samalla viimeistä toppiviikkoa.

KOLMANNEN VIIKON KUULUMISET

Olin syyslomalla viikolla 42 joten kolmas työviikkoni oli viikko 43.

Kolmas viikko topissa on tehty ja tunnelmat on vähän ristiriitaiset. Aloin kyseenalaistamaan olenko vielä valmis näyttöön? Meillä oli pieni palaveri ohjaajani kanssa ja hän sanoi että minun täytyisi vielä rohkeammin olla lasten kanssa, siinä tuli sitten pieni epätoivon hetki kun omasta mielestäni olin kehittynyt jo aika paljon.
Näyttö on muutenkin pyörinyt mielessä koska meillä oli näyttösuunnitelman tekoa pyynikintiellä viime keskiviikkona ja se pisti ehkä vielä vähän paniikkia ilmoille. Nyt kuitenkin näyttösuunnitelmani on tehty, JEE!!
Oikestaan muuta erikoista ei tällä kolmannella viikolla tapahtunut, olen vaan yrittänyt olla rohkeampi ja leikkiä enemmän lasten kanssa sekä puutua rohkeammin ristiriitatilanteisiin. Olen oppinut myös taas hyviä uusia "kikkoja" muilta työntekijöiltä.
Eteenpäin mennään, enää viikko 44 ja sitten viikolla 45 minulla onkin jo näyttö.

TOISEN VIIKON KUULUMISET

Toinen viikko topissa on nyt taputeltu ja hyvin on mennyt. Alan jo muistaa kaikkien lasten nimet ja päivän rutiinit.
Olen oppinut paljon uutta lasten kanssa työskentelystä käytännön kautta. Olen seurannut tarkkaan työntekijöiden toimintaa ristiriitatilanteissa ja soveltanut näkemääni omaan toimintaani. Tärkeintä varmasti on puhua lapselle ristiriitatilanteessa rauhallisella mutta kuitenkin vakavaan sävyyn ja laskeutua kyykkyyn lapsen tasolle, tällöin viesti menee parhaiten perille ja tilanteet saadaan selvitettyä. Yleisimpiä ristiriitoja päiväkodilla tulee lelujen käyttövuoroista ja siinä kun lapsien tulisi mennä päiväunille.
Olen lukenut lapsille paljon kirjoja, englanniksi ja suomeksi. Olen huomannut että parhaiten lapset jaksaa keskittyä jos kirja on suht lyhyt ja sisältää kuvia joita voidaan yhdessä katsoa. Mauri Kunnaksen kirjat on kovassa suosiossa, kuten omassakin lapsuudessani.
Yhden lapsen kanssa olen tehnyt puheterapeutin ohjeilla puheharjoituksia suomeksi. Ollaan  pelattu sellaista peliä että minulla on kuvakortteja kädessä, en näytä niitä lapselle vaan alan itse sanomaan sanaa selkeällä äänellä aloittaen ensimmäisestä tavusta ja lapsi sitten arvaa kortissa olevan kuvan. Jos lapsi sanoo sanan jotenkin hassusti laitan sen kortin "pellen taloon" ja harjoittelemme sitten yhdessä näiden sanojen ääntämistä.

Ensi viikko onkin sitten syyslomaa, menen maanantaina kuitenkin paikkaamaan tämän perjantain poissaoloni mutta muuten lomailen (tai siis teen heppatöitä koko viikon :)

Onnistumiset: Lasten nimet ja päivän rutiinit muistissa
Kehitettävää: Vielä rohkeammin mukaan lasten leikkeihin

www.freeimages.com

TOPPIPAIKAN ESITTELY + ENSIMMÄISEN VIIKON KUULUMISET

Olen työharjoittelussa englanninkielisessä päiväkodissa Pirkanmaalla. Lapsia päiväkodilla on tällähetkellä 38 ja he ovat 3-6vuotiaita. Työntekijöitä on yhteensä 8 + harjoittelijat, työkieli on englanti.
Pääosin työskentelen 4-5vuotiaiden ryhmässä, yhdessä kahden opettajan kanssa.

Aamulla kun lapset tulevat päiväkotiin heillä on ensimmäiseksi aamupala ja sen jälkeen vapaata leikkiaikaa. Lasten lempipuuhaa on leikkiä legoilla sekä tehdä pistelytöitä. Aamuisin tehtäväni on ollut vahtia lasten leikkejä sekä auttaa pistelytöissä. Olen päässyt jo vähän alkujännityksestä ja alkanut luottaa itseeni enemmän, esimerkiksi uskallan jo itse puuttua jos näen jotakin väärä tapahtuvan. Lapset eivät ensimmäisinä päivinä uskoneet oikeastaan mitään mitä sanoin mutta nyt pikkuhiljaa alkavat jo ehkä ajatella minua yhtenä opeista.
Vähän ennen puolta kymmentä on siivousaika, jolloin kaikki lapset osallistuvat lelujen paikoille laittamiseen ja tämän jälkeen jakautuvat omiin ryhmiinsä.
Meidän ryhmä on ainakin tähän asti mennyt ulkoilemaan aamuleikkien jälkeen. Lapset pukevat jo pääosin itse ulkovaatteet mutta välillä täytyy auttaa esimerkiksi vetoketjujen ja kengännauhojen kanssa ja vahtia että he laittavat tarpeeksi vaattetta päälle.
Ulkona lapset leikkivät vapaasti, kuitenkin sääntöjäkin on, tottakai. Kiipeilytelineeseen ei mennä lelujen kanssa ja keinuissa ollaan istualteen eikä muut lapset saa mennä keinualueelle leikkimään etteivät jää keinuvien lasten alle, keinuista ei myöskään saa hyppiä. Hiekkalaatikko on myös kovassa käytössä ja varsinkin pojat tykkäävät ajella lelurekoilla ja niistä tulee välillä vähän tappeluakin että kuka saa ajaa tänään punaista rekkaa, näitä sitten selvitellään ja vahditaan. Ulkoilun päätteksi on myös siivousaika jolloin lapset keräävät pihalelut paikoilleen. Tämän jälkeen mennään takaisin sisälle, riisutaan ulkovaatteet ja mennään oman ryhmän tilaan aamupiiriin.
Piirin jälkeen lapset saavat leikkiä vapaasti tai sitten tekevät jotakin ohjattua esimerkiksi tänään teimme askartelun.
Sitten on lounasaika, tätä en ole päässyt näkemään koska olen tällöin aina itse syömässä ammattikoululla.
Lounaan jälkeen lapset menevät päiväunille, kaikille on omat pikkusängyt joihin he käpertyvät päiväunosille. Lapsille luetaan satu, sain eilen itse lukea heille, Lapset eivät ihan niin helposti asetu päiväunille vaan yleensä pitää useampaan otteeseen rauhoitella lapsia. Taustalla soi hiljaisella unimusiikkia. Yksi opeista vahtii nukkuvia lapsia kokoajan. Lapset nukkuvat yleensä 1-2h, jotkut täytyy herättää tunnin nukkumisen jälkeen vanhempien pyynnöstä. Jos en ole vahtimassa päiväunia, olen tehnyt valmiiksi pistelymalleja sekä valmistellut muita askarteluja tai ollut eskarilaisten kanssa leikkimässä.
Kun lapset heräävät he menevät taas ulos, olen ollut apuna taas pukemisessa ja sitten kun kaikki ovat heränneet ja pukeneet, menen itsekin ulos.
Sitten tullaan taas sisälle ja syödään välipala. Olen avustanut välipalalla, kaatanut maitoa mukeihin yms. pientä ja syönnin jälkeen lakaissut lattioita ja pyyhkinyt pöytiä.
Tämän jälkeen kokoonnutaan taas ryhmiin tarinatuokiolle, lapsille luetaan jokin satu ääneen ja näytetään kirjan kuvat. Olen lukenut kaksi kertaa 5-6vuotiaiden ryhmälle ja tänään luin ensimmäisen kerran englanniksi ja ihan hyvin meni. Vaikeinta on tietenkin saada lapset keskittymään mutta aika hyvin on kuitenkin mennyt ja minulla on kuitenkin ollut oikea ope taustalla kokoajan jos tulee jokin vaikea tilanne.
Sitte on taas hetki vapaata leikkiä sisällä ja sen jälkeen lähdetään taas ulos. Lapset ulkoilevat yleensä niin kauan että vanhemmat tulevatkin jo hakemaan kotiin.

Onnistumiset: Alan muistamaan jo kaikkien ryhmäläisteni nimet, englanninkieli alkaa tulla jo luonnostaan

Kehitettävää: Pitäisi vielä rohkeammin puuttua jos näkee lasten leikeissä jotain väärää, kehittää auktoriteettiä lasten ja itseni välille niin että he uskoisivat minua vielä paremmin

TUMMAN VEDEN PÄÄLLÄ

Katsoin elokuvan Tumman veden päällä, se oli puhutteleva, erittäin synkkä kuvaus Peten elämästä. Olen katsonut elokuvan jo kertaalleen aikaisemmin, mutta nyt tämän psyykkisen kurssin myötä olen oppinut ajattelemaan asioita eri kantilta ja tälläkertaa elokuva todella pisti miettimään.

Mindmapissa olen kuvannut elokuvasta poimimiani asioita Peten elämästä. Pete on 7 vuotias poika ja ulkoapäin katsottuna perhe saattaa vaikuttaa ihan hyvältä, ainakin hyvinä päivinä. 

Lähdin miettimään Peten elämää Bowlbyn kiintymyssuhdeteorian kautta, jota kävimme koulussa tunneilla läpi. Turvattomassa ja ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa aikuinen on epäjohdonmukainen reaktioissaan, kuten Peten isä elokuvassa oikeastaan kaikissa kohtauksissa joissa isä oli juovuksissa. Antaa välillä hellyyttä, tästä mieleeni tuli kohtaus jossa Pete ja muu perhe on aurinkoisena kesäpäivänä ulkona auringonotossa ja halailevat toisiaan.

Jäsentymättömässä eli kaoottisessa kiintymyssuhteessa lapsi ei opi kuinka aikuisten kanssa kommunikoidaan, elokuvassa Petelle ei koskaan selitetty tai puhuttu läpi riitatilanteita, eikä hänelle juteltu eikä kerrottu mistään. Peten elämään liittyi myös hyvin vahvasti psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa, isä juovuksissa hakkasi äitiä ja lopulta yritti tappaa hänet. Elokuvan lopulla isä löi myös Peteä. Jos Pete oli tehnyt pienenkin virheen/erheen rangaistukset olivat fyysisiä. Pete näkee jatkuvasti pelottavia painajaisunia isästään.

Solar Films

Petellä ei oikeastaan ollut ystäviä, vain mielikuvitusystävä sekä yksi samankaltaisesta perhetilanteesta tuleva poika. Naapurin pojat olivat Petelle ilkeitä ja muutenkin naapurit paheksuivat ja säälivät koko perhettä. Pete sai biologiselta isältää syntymäpäivälahjaksi polkuauton ja nämä naapurinpojat alkoivat heti "kaveerata" Peten kanssa mutta todellisuudessa veivät vain polkuauton eivätkä ottaneet Peteä leikkiin. Pete ei uskaltanut sanoa heille mitään vastaan, hän oli alistunut kiusaamiselle.

Tilanneta hiukan paranti se, että Petellä oli ihanat, rakastavat isovanhemmat. Ukki oli Petelle enemmän isähahmo kuin kukaan muu elokuvassa. Pete, pikkusisko ja äiti lähtivät aina isän juopotellessa isovanhemmille pakoon.

Solar Films

Pete ei ymmärrä mikä on oikein ja mikä väärin, koska isä tekee jatkuvasti vääryyttä kotona. Pete varastaa esimerkiksi kaverin pennikokoelmasta ja tutkii isänsä työpapereita vaikka tietää sen olevan kiellettyä.

Mielestäni sydäntä riipaisivin ja kammottavin kohtaus elokuvassa oli kun isä vei Peten uimaan. Ensin isä yritti houkutella Peteä veteen mutta Pete kieltäytyi. Tästä seurauksena isä väkisin kantoi Peten syvälle veteen ja heitti hänet syvyyksiin. Kun Peteä ei näkynytkään heti pinnalla, koska hän ei osannut uida, isä raivostui Petelle ja nuhteli häntä kovin ottein. Tämä varmasti oli hämmentävää lapselle koska hänhän ei itse tehnyt oikeasti mitään väärää vaan isä kimpaantui ja turhautui.

Solari Films

Pete ei saa tavata biologista isäänsä koska isäpuoli (jota yllä kutsun isäksi) on niin järjettömän mustasukkainen asiasta ja kuvittelee että tällä biologisella isällä ja äidillä on jotain meneillään vaikka todellisuudessa näin ei ole. Kaksi kertaa elokuvan aikana Pete tapaa biologista isäänsä mutta kummallakin kerralla isäpuoli keskeyttää tapaamiset ja suuttuu silmittömästi.

Kuvat:
http://www.solarfilms.com/elokuvat/kaikki/tummanvedenpaalla/fi_FI/kohtauskuvat/

LAPSEN FYYSINEN KASVU JA KEHITYS - TEHTÄVÄN PALAUTUS

www.freeimages.com

Hoidat 9kk-1v lapsia päiväkodissa. Mitkä taidot heillä ovat kehittyneet hienomotoriikan ja karkean motoriikan alueilla?
8-10kk ikäisenä lapsi oppii ensin ryömimään ja sitten konttamaan jonka jälkeen seisomaan tuettuna. 9-kuisena lapselle kehittyy ns. pinsettiote eli lapsi voi tarttua tavaroihin peukalon ja etusormen välisellä otteella. 12kk iässä lapsi jo usein seisoo ilman tukea ja ottaa jo ensiaskeleitaan ja osaa laskeutua seisoma-asennosta istuma-asentoon. Lapsi alkaa opetella riisumaan vaatteita ja syömään itse.
Olet puolivuotiaan lapsen hoitajana kotona. Mitä taitoja tämän ikäisellä lapsella jo on?
Lapsi osaa kääntyä selinmakuulta kyljelleen ja pystyy potkimaan esineitä jaloillaan. Lapsi pystyy tarttumaan esineisiin kahdella kädellä ja yleensä yrittää laittaa kaiken suuhunsa. Jotkut lapsista pystyy jo istumaan tukea vasten.

9-12kk lapsen:
RAVITSEMUS - lapsi voi syödä jo pikkuhiljaa samaa ruokaa kuin muu perhe. Ruoka erotetaan lapselle valmistusvaiheessa ennen maustamista ja suolaamista. Ruoka soseutetaan tarvittaessa. Ei rasvattua ja paistettua ruokaa. Ruokailussa tärkeää monipuolisuus ja säännöllisyys. Siirrytään vähitellen tavallisiin maitotuotteisiin. Lapsi säätelee usein itse ruokamääränsä.
PUKEUTUMINEN - vaatteiden tulisi olla keveitä, sopivan kokoisia ja puhtaita. Lapsi palelee, kun kaula ja niska ovat kylmiä. Pää, korvat ja ohimot tulee suojata hyvin. Vaatteiden pukemisen ja riisumisen tulee olla helppoa ja vaatteiden tulee kestää hyvin pesua.
PUHTAUS - normaali-ihoista voi pestä useammin ja kuivaihoista harvemmin. Pesu tehdään miedoilla pesunesteillä  tai pesuvoiteella saippuan sijaan. Alle 1-vuotiasta ei kannata viedä saunaan koska lämmönsäätelykyky on vielä kehittymätön. Aamuisin ja iltaisin pestään kasvot, kädet ja pylly esimerkiksi perusvoiteella. Taipeet ja poimut kuivataan taputtelemalla. Silmistä pyyhitään mahdolliset rähmät pois ulkonurkasta sisäänpäin veteen kostutetulla vanulla. Korvat puhdistetaan kylvyn yhteydessä esimerkiksi talouspaperin avulla, vain näkyvät osat. Korvaan ei saa työntää mitään sisälle koska tärykalvot ovat melko lähellä korvan suuaukkoa.
HAMPAIDEN HOITO - ensimmäisten hampaiden puhkeamisen jälkeen lasta aletaan totuttaa hampaiden harjaamiseen. Vältetään sokerisia, makeita ruokia ja pidetään ruokailuajoista kiinni. Mehujen sijaan vesi janojuomana. Vältetään bakteerien leviämistä oman syljen mukana lapsen suuhun (esim. ei maisteta lasta syötettäessä lusikasta ja sitten lapsen suuhun, eikä lattialle pudonnutta tuttia käytetä omassa suussa ennen lapsen suuta). Tuttipullosta ja tutista tulisi luopua n. 12kk iässä.
ERITYS - kiinteään ruokaan siirryttäessä uloste muuttuu sinapinkeltaisesta ruskeaan. Lapsi voi virtsata jopa kerran tunnissa, mutta ainakin 4 kertaa päivässä, eikä pysty vielä pidättämään virtsaa kovin kauaa.
UNI JA LEPO - riittävä uni on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Lapselle alkaa muodostua selkeä vuorokausirytmi, pisin unijakso voi olla jo 8-12h, herää keskimäärin 1-3 kertaa yössä. Hampaiden puhkeaminen, vilkkaat päivät ja sairauspäivät asettavat haasteen nukkumiselle. Väsymyksen tunnistaminen ja oikean nukahtamisajankohdan etsiminen on tärkeää.



KUUME - ei ole vaarallista, jos lapsen yleiskunto on hyvä. Hyvä merkki on, jos lapsi jaksaa kuumeisenakin innostua leikeistä, mikäli lapsi on veltto ja haluton eikä halua juoda, on kyse luultavasti vakavammasta sairaudesta. Lämpö mitataan kun lapsi on ensin levännyt n.20min viileässä huoneessa. Normaali aamulämpö on 37 astetta ja iltalämpö 37,5astetta. Tarkka kehon lämpötila mitataan peräaukosta. Kainalosta, korvasta tai suusta mitattu lämpö ei anna kehon tarkkaa lämpötilaa. Kun lapsi on aktiivinen ja leikkii tai oleskelee kuumassa huoneessa, kehon lämpötila voi normaalistikin nousta 38 asteeseen. Lapsi ei voi mennä kuumeisena päivähoitoon. Lääkäriin mennään seuraavana päivänä jos lapsi ei suostu juomaan, hän on alle 2-vuotias ja kuumetta on yli 39 astetta. Lääkäriin välittömästi jos lapsi on huonokuntoinen ja jos kuumeen yhteydessä esiintyy hengitysvaikeuksia tai jos kuumetta on yli 40,5 astetta. Kotihoidossa vaatetetaan lapsi kevyesti ja pidetään huoneen lämpötila viileänä. Lapselle annettava runsaasti juotavaa. Lapsen ei tarvitse maata kokoajan vuoteessa, jos hän on mielummin jalkeilla ja leikkii. Lapselle voidaan antaa kuumetta laskevaa lääkettä illalla, se auttaa lasta nukkumaan rauhallisemmin.

VESIROKKO - on erittäin tarttuva lastensairaus, jonka aiheuttaa virus. Vesirokon voi sairastaa vain kerran elämässä. Oireina kuume ja kokovartalon peittämät ruvet ja näppylät. Esiintyy yleisimmin leikki- ja kouluikäisillä lapsilla. Lääkitystä rokkoon ei ole olemassa. Ensioireita ovat matala kuume ja päänsärky, jonka jälkeen kasvoihin ja rintaan nousee sairaudelle tyypillistä ihottumaa, joka leviää vähitellen muualle kehoon. Ihottuma on ensin kutisevaa, punatäpläistä, sitten täplät muuttuvat näppylöiksi ja lopulta rakkuloiksi. Rakkuloiden määrä voi vaihdella, muutamasta jopa sataan. Parin päivän kuluessa rakkulat kuivuvat tai halkeilevat ja niiden tilalle muodostuu rupea. Sairaus kestää yleensä n. viikon. Pienet lapset sairastavat rokon yleensä lievänä ja isommat lapset voimakkaampana. Lapsella on taipumus raapia kutisevaa ihoaan, josta voi seurata bakteeritulehdus ihottuma-alueille. Lapsi ei saa mennä päiväkotiin, ennenkuin kaikki näppylät on hävinneet ja kunnes hän on kuumeeton. Ota yhteyttä lääkäriin seuraavana päivänä, jos lapsi on alle 2-vuotias, ei suostu juomaan tai jos kuumetta on yli 39 astetta tai jos kuume jatkuu vielä ihottuman hävittyä. Ota heti yhteys lääkäriin jos lapsi on haluton ja veltto tai jos hänellä on hengitysvaikeuksia tai yskää tai kuumetta on yli 40,5 astetta. Kotihoidossa huone pidetään viileänä ja lapsi vaatetetaan kevyesti. Lapsen on juotava runsaasti. Kutinaa voidaan lievittää linimentillä, jota saa apteekista. Jos lapsi raapii ihottumaa paljon, hänelle voidaan laittaa yöksi käsineet ja kynnet leikataan lyhyeksi.


Lähteet:
http://www.sairaslapsi.com/sairaudet/vesirokko
http://www.sairaslapsi.com/sairaudet/kuume
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/0_1-vuotias/liikkumaan_oppiminen/
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/lapsenruokailu/vauva/
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CB4QFjAA&url=https%3A%2F%2Fwww.perheaikaa.fi%2F6-12%2520kk%2520vauvan%2520uni%2520ja%2520tavalliset%2520univaikeudet.pdf&ei=7P8kVOb3COOaygO-74LgDg&usg=AFQjCNE7VpvS7vJo9Q-pMN47l5qZMeJzkQ&bvm=bv.76247554,d.bGQ
http://www.pampers.fi/vaipan-vaihto-vaipanvaihdon-helpottaminen#2
MLL, Kotineuvola Oy, Vauvan hoito-opas
MLL, Kotineuvola Oy, Leikki-ikäisen hoito-opas

TOIMINTATUOKIOT

3-4 vuotiaat
Lauletaan laulu:
Head, shoulders, knees and toes, knees and toes.
Head, shoulders, knees and toes, knees and toes.
And eyes, and ears, and mouth, and nose.
Head, shoulders knees and toes, knees and toes.

Samalla lapset osoittavat käsillään kyseisen osan itsestään josta muodostuu ns. tanssi. Aloitetaan rauhallisesti ja toisella kerralla nopeutetaan laulua ja jatketaan niin nopeaan kuin mahdollista.
Tavoitteena saada kaikki lapset innostettua mukaan leikkiin ja samalla opettaa englanniksi kyseiset kehon osat. Saavutan tavoitteeni laulamalla laulua itse selkeästi ja aluksi tarpeeksi hitaasti, jotta lapset oppivat sen.

5-vuotiaat
Onkipeli

www.freeimage.com

Askarrellaan kartongista kaloja, väritetään ja koristellaan hienoksi. Piirrän valmiiksi kalan malleja paperille, lapset voivat itse leikata ne ja koristella. Askarrellaan yhdessä myös onki, keppi tai tikku joka päällystetään paperilla tai kartongilla ja laitetaan langan päähän magneetti. Laitan kaloihin hakaneulat tms. metallia jotta ne onkiessa tarttuvat onkeen kiinni. Asetetaan jokin lakana tms. vastaava oven reunuksiin ja sitten jokainen saa vuorollaan onkia kaloja. Jos aikaa niin jokainen voi myös itse tehdä itselleen oman ongen. Tätä voi käyttää myös esim luettavan sadun tai seuraavan leikin arvontaan, lisätään kaloihin esim. post it lappu johon kirjoitetaan pelien ja leikkien nimet ja sitten yksi onnetar saa onkia ja suorittaa arvonnan. Voi myös kirjoittaa kalojen taaksen jonkun englanninkielisen uuden sanan joka onkijan täytyy sitten lausua.
Tavoitteena onnistuneet askartelut, kaikki pääsee tekemään ja onkimaan.

6-vuotiaat
Sanomalehtitanssi

Kaikki saavat yhden aukeaman sanomalehdestä ja musiikki laitetaan soimaan (englanninkielinen biisi). Lehden päällä täytyy pysyä ja tanssia, jos osuu lehden ulkopuolelle tippuu pelistä. Kun musiikki loppuu (n.30sek) sanomalehti taitellaan puoliksi ja taas tanssitaan lehden päällä ja kun musiikki loppuu taitellaan taas pienemmäksi. Tätä jatketaan niin kauan että kaikki tippuu pelistä.
Täytyy tarkkailla kokoajan että kaikki taittelevat lehden samankokoiseksi ja pystyvät tanssimaan sen päällä ettei kenellekkään tule epäreilu fiilis.
Tavoitteena saada tietysti kaikki innostumaan pelistä ja jos menee nopeasti voi pelin pelata useampaan kertaan. Hyvä peli esimerkiksi sadepäivälle, kun ei voi mennä ulos leikkimään.

Lähteenä oma pää, eli olen leikkinyt itse näitä joskus päiväkodissa. Kuva: www.freeimages.com

MAIJAN TARINA

www.freeimages.com

Maija syntyi vuonna 1918 Teiskossa, perheeseen kuului Maijan lisäksi 2 vanhempaa veljeä, äiti, isä ja isovanhemmat. Maijan isä ja vanhemmat veljet painoivat pitkää päivää, isä oli kirvesmies ja pojat seurasivat isänsä jalanjälkiä, työpäivät oli usein yli 11 tuntisia ja fyysisesti raskaita. Sosiaalipolitiikka kehittyi Suomessa hitaasti koska Suomella ei ollut itsenäistymisen ja sitä seuranneen sisällissodan jäljiltä taloudellisia mahdollisuuksia suuriin uudistuksiin, uudistuksia myös vastustettiin voimakkaasti esim. muualla Euroopassa kannatusta saanut säädös kahdeksantuntisesta työpäivästä ei tullut Suomessa käyttöön.

Maija aloitti kuusi vuotta kestävän kansakoulun v.1925 ollessaan 7-vuotias, koska kaikki kansalaiset olivat oppivelvollisia. Koulussa keskityttiin opettamaan kädentaitoja lukemisen ja kirjoittamisen opettelun ohella.

Vuonna 1939 Maija avioitui naapurin Väinön kanssa, talvisota oli käynnissä ja Väinö oli rintamalla. Maija ei käynyt töissä vaan hoiti vanhempiaan ja perheen kotia. Väinö palasi kotiin talvisodan päätyttyä maaliskuussa vuonna 1940. Vuoden 1941 alussa Maijan vanhemmat menehtyivät.
Jatkosota alkoi kesällä vuonna 1941 ja Väinö palasi taas rintamalle. Vuoden 1943 lopulla Maija tuli raskaaksi Väinölle.  Lapsi syntyi vuoden 1944 heinäkuussa ja sai nimekseen Kalle. Maija sai äitiysavustuslain mukaisesti 450mk avustusta koska perhe oli määritelty vähävaraiseksi. Väinö menehtyi jatkosodassa elokuun lopussa vuonna 1944. Maija sai korvauksia puolisonsa Väinön kuoltua, nämä korvaukset eivät kuitenkaan riittäneet perheen elättämiseen, tarjolla oli myös koulutusta ja avustuksia työvälineiden hankkimiseen. Maija sai avustusta maatilan töihin tarvittaviin välineisiin. Tuona aikana sotaleskien ei ollut soveliasta avioitua uudelleen, jos he kuitenkin avioituivat, kolmen vuoden sotalesken korvaukset maksettiin kerralla eikä sen jälkeen saanut enää mitään.

Kallen ollessa 4 vuotias eli vuonna 1948, Maija pääsi osa-aika töihin osuuskaupalle, he muuttivat maalta kaupunkiin ja Kalle meni kunnan lastentarhaan. Kuitenkin Maija eli edelleen kädestä suuhun periaatteella ja toimeentulo oli niukkaa. Sitten samaisena vuonna 1948, alettiin maksaa lapsilisää alle kuusitoista vuotiaille lapsille, Kalle oli oikeutettu tukeen, joten tämä helpotti hiukan Maijan köyhää yksinhuoltaja elämää.

Vuonna 1952, Maijalle ei enää ollut töitä Osuuskaupalla vaan hän jäi työttömäksi. Suomesta oltiin rakentamassa hyvinvointivaltiota ja 1950-luvulta lähtien sitä alettiin myös toteuttaa. Maija kuitenkin joutui tekemään julkisia hätäaputöitä, nykyisen kaltaista työttömyysturvaa ei vielä ollut. Yleisestä rahakorvauksesta säädettiin parhaillaan mutta edelleen työllistämistyöt oli ensisijainen vaihtoehto.
Vuonna 1958 Maija pääsi lamasta huolimatta takaisin töihin Osuuskaupalle. Hän työskenteli siellä melkein 20 vuotta kunnes taas työt loppuivat. Maija jäi työttömyyseläkkeelle vuonna 1983 ollessaan 55 vuotias, hän sai myös leskeneläkettä. Tämän jälkeen Maija on elänyt eläkkeiden varassa.
Vuonna 2003, Maijan ollessa 75-vuotias hän muutti asumaan kunnan palvelutaloon ja tällähetkellä hän asuu kunnan vanhainkodissa.

Lähteet:
Turvaverkko vai trampoliini, sosiaaliturvan mahdollisuudet Jarmo Ihalainen ja Terttu Kettunen, WSOYpro Oy, 2011

EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU

1. Selvitä, mitä ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan?
Lapsen ja perheen erityinen tukeminen kunnan peruspalvelujen piirissä, tulee selvittää lapsen asema ja mahdollisen tuen tarve, silloin kun aikuisen kyky huolehtia lapsesta on olennaisesti heikentynyt.

2. Millaisia ovat ehkäisevän lastensuojelun periaatteet ja tavoitteet?
Tavoitteena lasten kasvattaminen ja suojelu, olennaista pyrkiä tarjoamaan sitä, mitä lapsi tarvitsee ja ei pysty omilta vanhemmiltaan saamaan. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta pyritään vähentämään havaitsemalla ongelmatilanteet varhain, sekä tarjoamalla jo peruspalveluissa perheille varhaista tukea niistä selviytymiseksi.

3. Missä toimintaympäristöissä ehkäisevää lastensuojelua tehdään?
Päiväkodit ja koulut avainasemassa mutta myös muissa sosiaali- ja terveysalan yksiköissä.

4. Mikä on lastensuojeluilmoitus? Ketä ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain mukaan koskee? Miten lastensuojeluilmoitus tehdään?
Lastensuojeluilmoitus on sosiaalitoimeen ja –toimistoon tehty ilmoitus lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lain mukaan ilmoitusvelvollisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotoimen, koulutoimen, poliisitoimen, palo- ja pelastustoimen, sosiaali- ja terveysalan opetuksen, hätäkeskuksen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla. Velvollisuus koskee myös harjoittelijoita, opiskelijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Ilmoitus tehdään puhelimitse, kirjallisesti, suullisesti tai muulla tavoin sosiaalilautakunnalle.

www.freeimages.com

Lähteet:
 Turvaverkko vai trampoliini sosiaaliturvan mahdollisuudet; Jarmo Ihalainen ja Terttu Kettunen, WSOYpro Oy 2011
www.sosiaaliportti.fi