KUULUMISIA - PRT-SEMINAARI

Blogi on ollut nyt hiljaisena hetken kun olen työharjoittelussa ja päiväkirjaa en valitettavasti tänne pysty julkaisemaan. Suoritan kuntoutumisen tukemisen toppijaksoa päiväkodissa ihanien lapsosten kanssa työskennellen ja kaikki on mennyt oikein hyvin. Huomenna alkaa viiden päivän näyttö ja se on oikeastaan ensimmäinen näyttö johon olen mielestäni 100% valmis. Näyttösuunnitelma on pidempi kuin koskaan ennen ja sen kirjoittaminen on ollut luontevaa. Luottavaisin mielin siis kohti näyttöä.. Eilen sain tietää että pääsen ensi vuodeksi opiskelemaan mielenterveys- ja päihde osaamisalaa sairaalakadulle, se oli 1. hakutoive joten olen erittäin onnellinen että pääsin sinne. Jännityksellä odotan mitä seuraava kouluvuosi tuo tullessaan.

Sitten kuitenkin tämän päivän aiheeseen, olimme meidän pikkuryhmän kanssa PRT-seminaarissa Tampereen Cumulus hotellilla.

Aamu alkoi tietenkin kahvilla ja tarjolla oli myös suolaista syötävää, saimme kassit joissa oli paljon materiaalia liittyen PRT-menetelmään ja Fondon toimintaan. En ollut tutustunut aikaisemmin PRT-menetelmään joten alkupuhe meni vähän ohi korvien, selasin siinä samalla kuitenkin materiaaleja ja sain jonkinlaisen käsityksen mistä oli kyse. PRT:n perusperiaate on siis vahvistaa positiivista käyttäytymistä, seminaarissa puhuttiin sitä käytettävän autististen lasten kielellisen kehityksen tukemiseksi mutta seminaarin edetessä väläyteltiin myös sitä käytettävän muiden ikäryhmien ja esimerkiksi nuorison puheen kehitykseen.
Näimme myös videon pojasta, joka oli toiminut "pilottina", kun PRT-menetelmää tuotiin Suomeen. Ensimmäisellä videolla poika ei juurikaan ottanut katsekontaktia tai puhunut oikeastaan mitään.
Sitten vuorossa oli PRT-ohjaajien kuulumisia eri puolilta Suomea. Ohjaajat kertoivat omasta työstään ja miten he ovat PRT:tä soveltaneet omassa työssään, kertomassa oli puheterapeutti ja kuntoutusohjaaja. Kaikkien puheenvuoroista kaikui pieni huoli siitä miten vähän maksusitoumuksia ja ylipäätään rahaa myönnetään autististen lasten kuntoutukseen. Puheeksi tuli myös se (minkä olen itsekin huomannut nyt top-jaksolla) ettei alle 3-vuotiaille lapsille tehdä kuntoutussuunnitelmia tai myönnetä juuri ollenkaan kuntoutusta, vaikka tarvetta olisi ja ongelmia kehityksessä havaittu. Joissain tapauksissa tietysti alle 3-vuotiaiden lasten kuntoutuksessa on huomattu ettei lapsi ole vielä valmis vastaanottamaan kuntoutusta mutta kuitenkin jotkut sitä tarvitsisivat ja jo varhaisessa vaiheessa tulisi laittaa "pyörät pyörimään" tulevaisuuden kuntoutusta varten.
Sitten olikin jo lounastauko ja menimmekin Pyynikin koululle lounastamaan omalla porukalla kun aikaa oli rutkasti ennen seminaarin jatkumista.
Seminaari jatkui omasta mielestäni mielenkiintoisimmalla osiolla kun vanhemmat kertoivat kokemuksiaan autististen lasten kuntoutuksesta ja kuinka he ovat soveltaneet PRT:tä arkeen ja ylipäätään arjessa kuntouttaneet omia lapsiaan. Vanhemmat painottivat sitä, kuinka tärkeää on olla itse aktiivinen jotta saa lapselleen kaikki sen tarvitsemat tukipalvelut ja kuntoutuksen. On olemassa paljon ilmaistakin toimintaa autistilapsille, niihin täytyy vain vanhempien hoksata osallistua.
Autistisen lapsen vanhemman rooli on varmasti raskas mutta kaikki vanhemmat jotka olivat kertomassa omista kokemuksistaan, vaikuttivat erittäin positiivisilta ja iloisilta. Hatunnostoni siis heille! PRT on siitä hyvä menetelmä, että sitä voi käyttää kaikki lapsen kanssa toimivat henkilöt. Erityisesti perheissä joissa autistisella lapsella oli sisaruksia, PRT-menetelmä oli käytössä myös sisarusten välisissä leikeissä, mikä lisää lapsen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen oppimista.
https://www.youtube.com/watch?v=EGlPVUCF1ww Tässä videolla on yksinkertainen esimerkki siitä miten PRT-menetelmä käytännössä toimii. Oletan että lapsi tykkää kyseisistä palikoista ja on valinnut ne leluiksi itse tähän leikkiin. Aikuinen pitää kädessään palikkaa ja toistaa sanaa "block" eikä anna palikkaa lapselle ennekuin lapsi itse toistaa sanan. Näin lasta vahvistetaan positiivisesta käyttäytymisestä, eli puheen tuottamisesta. (Tämä on oma näkemykseni seminaarin perusteella miten PRT-menetelmä toimii)
Viimeisenä puhumassa oli tämän autistisen lapsen äiti, joka oli toiminut pilottina PRT-hankkeen rantautuessa Suomeen. Hän kertoi kuinka hyvin PRT on heidän arjessaan toiminut ja tuottanut toivottuja tuloksia. Lapsi tai nyt jo teini-iän saavuttanut oli myös paikalla seminaarissa, hän ei kuitenkaan halunnut tulla yleisön eteen puhumaan mikä oli kyllä ymmärrettävää. Lähtökohtana oli, kuten aikaisemmin jo mainitsin, se ettei poika puhunut tai ottanut katsekontaktia. Näimme videoita tämänhetkisestä tilanteesta ja poika videolla kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan ja puhui sujuvasti. Lauserakenteet ei kuitenkaan ollut täydellisiä ja tavuja puuttui sieltä täältä mutta mikä tärkeintä poika puhui ja vieläpä niin selkeästi että me kaikki ymmärsimme.
Päivä oli kyllä todella mielenkiintoinen ja opin erittäin paljon autismista ja pääsin vähän jyvälle myös PRT-menetelmästä. Kiinnostus heräsi sen verran että olen googlannut videoita ja lukenut tässä koko illan englanninkielisiä kirjoituksia aiheesta.
Kiitos Heli ja Mari teille kun järjestitte tällaisen mahdollisuuden meille ja kiitokset myös seminaarin järjestäjille ja vanhemmille jotka siellä olivat puhumassa!

http://specialeducation.departments.pwcs.edu/

OPINTOKÄYNTI - HARMONIATALLI

www.harmoniatalli.fi


"Hevoset tarjoavat meille siivet, jotka meiltä puuttuvat. Ratsastaessamme jätämme pelkomme, huolemme ja surumme maan pinnalle." - Juli Carlson.

Hevosia käytetään monin eri tavoin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hevonen on hyvä opettaja, kasvattaja ja yhteistyökumppani sillä hevonen ei syrji tai katso kieroon ketään.  Hevosen kanssa toimiminen on vaikuttavuudeltaan monitasoista ja laaja-alaista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
Hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa itsetuntoa, tunnetaitoa ja elämänhallintaa.
Hevosavusteita toimintaan voidaan käyttää mm. ennaltaehkäisevässä työssä ja avohuollon tukitoimissa, toimintakyvyn ylläpidossa, lastensuojelussa, perhekodeissa ja ikäihmisten aktivoinnissa.

 Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kokonaisvaltaista kuntoutusta jonka toteuttaa ratsastusterapeutti ja hevonen yhdessä. Ratsastusterapiaa käytetään psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista kuntoutusta tarvitsevan kuntoutujan lääkinnällisen kokonaiskuntoutuksen osana. Ratsastusterapian tavoitteena ei suinkaan ole ratsastustaitojen opettelu, vaan hevosen avulla opetellaan oman mielen ja kehon käyttäytymisen hallintaa ja terapia on aina tavoitteellista ja kuntouttavaa toimintaa. Ratsastusterapiaa voidaan käyttää mm. masennuksen hoidossa, tunnevuorovaikutustaitojen vahvistamisessa, alaselkäongelmien tukena, neliraajahalvaantuneilla, CP-vammaisilla, autistisilla ja käytöshäiriöisillä, oppimis- ja kehityshäiriöisillä.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta tähtää syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen. Toiminnan lähtökohta on hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus sekä talliyhteisö. Toiminnan peruselementit ovat yhteisöllisyys, elämyksellisyys, toiminnallisuus ja aito kohtaaminen. Hevosen avulla näytetään niiden asioiden tärkeys, joista oma hyvinvointikin syntyy (puhtaus, terveellinen ravinto, säännölliset ruoka-ajat, sopiva liikunta ja riittävä lepo)
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta toimii mm. lastensuojelun tukitoimena tai päihdekuntoutuksen tukena. Lähde: www.hippolis.fi

KUNTOUTUS - PORTFOLIO

Kuntoutus = tavoitteena edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen itsenäistä selviytymistä elämän haasteista, toimintakykyä, hyvinvointia, osallistusmismahdollisuuksia ja työllistymistä.

--------------------------------------------------------------------------------
Lääkinnällinen kuntoutus = järjestetään sairaaloissa tai terveyskeskuksissa osana sairaanhoitoa, yleensä tuki- ja liikuntaelin sairauksista kärsiville mutta nykyään kasvavassa määrin myös masennus- ja mielenterveyskuntoutujille. Tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa parantamaan tai ylläpitämän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tavoitteena on tukea kuntoutujaa elämäntilanteiden hallinnassa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, kuntoutujaa tuetaan selviytymään mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään kotona. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus, laitoskuntoutusjaksot ja sopeutumisvalmennuskurssit. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu myös apuvälineet.

FYSIOTERAPIA = keskeisenä tavoitteena parantaa ja ylläpitää kuntoutujan toiminta- ja liikuntakykyä. Fysioterapian avulla voidaan hoitaa tapaturman, sairauden, synnynäisen vamman tai ikääntymisen aiheuttamaa toimintakyvyn laskua. Fysioterapia aloitetaan yleensä kartoittamalla kuntoutujan lähtotilanne jonka perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma. Fysioterapiassa arvioidaan myös apuvälineiden tarve ja käyttöohjaus. Kuntoutujan oma aktiivisuus on tärkein osa, jotta fysioterapialla saataisiin aikaan tuloksia, kuntoutujaa ohjataan ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Fysioterapeutti on terveydenhuollon ammattihenkilö.

PUHETERAPIA = tavoitteena parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä. Puheterapiaa tehdään monenlaisten kommunikointiin ja vuorovaikutukseen liittyvien ongelmien vuoksi, vaikeuksia voi olla esimerkiksi puheen ymmärtämisessä, puheen, kielen tai äänen tuottamisessa, suun alueen lihaksiston motorisessa toiminnassa, lukemisessa, kirjoittamisessa, syömis- tai nielemisvaikeuksissa. Nämä ongelmat voivat olla synnynnäisiä tai myöhemmin ilmaantuneita. Puheterapiaa voi antaa puheterapeutti joka on terveydenhuollon ammattihenkilö. Terapiassa pyritään saamaan hahmotus ja jäsennys kohdillee, parantamaan puhe-elinten toimintaa ja muistia, vahvistetaan vuorovaikutustaitoja, keskittymiskykyä, kuulohavaintojen vastaanottoa ja puhemotoriikan oppimista sekä laajentamaan sanavarastoa. Tyypillisimmät puheongelmat on lapsilla ja useimmiten R-S kirjainten ääntäminen tuotta vaikeuksia. Terapian muodot vaihtelevat kuntoutujan iän, puhetaidon, viivästymien ja poikkeavuuksien mukaan. Mikäli kuntoutuja ei pysty kommunikoimaan puheen avulla, on olemassa tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja apuvälineitä. Puheterapeutti antaa myös harjoitteita kotiin, vanhemmat ja päiväkodin/koulun/laitoksen henkilökunta on tärkeässä roolissa puheterapiassa tekemällä näitä harjoitteita tai esimerkiksi korjaamaan kuntoutujan puhetta juteltaessa.

Itse tein työharjoittelujaksolla päiväkodissa yhden lapsen kanssa puheterapeutin antamia harjoituksia viikoittain, oli hieno huomata kuinka lapsi viikko viikolta kehittyi ja puhe selkiintyi.

TOIMINTATERAPIA = kuntoutusta joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön ja toimintaterapeutin sekä asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Tavoitteena on asiakkaan itsenäistyminen omassa arjessa ja toiminnassa. Perustana on näkemys ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa tekemisensä ja omien valintojensa kautta. Toimintaterapiaa toteutetaan ihmisille joilla on vaikeuksia selviytyä päivittäisestä arjesta mm. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, osastokykyiset työikäiset ja ikääntyvät henkilöt. Toimintaterapian keinoja voivat olla esim. asunnon muutostöiden suunnittelu, apuvälineiden tarpeen arviointi, psykososiaalisten taitojen harjoittelu tai arjen toimintojen harjoittelu.


NEUROPSYKOLOGINEN KUNTOUTUS = kuntoutusta joka keskittyy aivojen ja psyykkisen toiminnan välisen suhteen tarkastelemiseen ja erityisesti aivovaurioiden aiheuttamien muutosten tutkimiseen. Tavoitteena on vähentää erilaisten aivovaurioiden käytännön haittaa ja auttaa sopeutumaan muuttuneeseen toimintakykyyn. Yleisimmät kuntoutusta saavat sairausryhmät ovat aivoverenkiertohäiriöpotilaat, aivovammapotilaat, MS-tauti, skitsofrenia, lukihäiriö, ADHD.


--------------------------------------------------------------------------------

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus on auttaa pysymään työssä, palaamaan työhön tai työllistymään. Tavoitteena on edistää työssä jaksamista, parantaa työkykyä, lisätä ammatillisia valmiuksia ja vähentää vajaakuntoiseen työntekijään kohdistuvaa syrjintää työpaikalla. Kohderyhmänä on työikäiset, joita sairauden tai muun syyn takia uhkaa työkyvyttömyys tai heikentynyt työkyky. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat kuntoutuskurssit joiden tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpito tai parantaminen, työkokeilu ja työhön valmennus työpaikalla, ammatinvalinnanohjaus ja työvoimaneuvonta. Kuntoutukseen voi kuulua myös apuvälineitä sekä työolosuhteiden järjestelyä. Ammatillisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutujat saavat usein myös lääkinnällistä kuntoutusta.
Työntekijä voi hakeutua ammatilliseen kuntoutukseen omasta aloitteesta, työterveyshuollon tai kuntoutusta järjestävien tahojen kautta. Kela selvittää työntekijän kuntoutustarpeen yleensä vasta siinä vaiheessa, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 60 päivältä. Kuntoutus on yleensä maksutonta.

--------------------------------------------------------------------------------

Sosiaalinen kuntoutus tukee syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskuntaan vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Terminä sosiaalinen kuntoutus kätkee sisälleen monenlaista toimintaa.
Tavoitteena voi olla arkielämän taitojen oppiminen, päihteettömän arjen hallinta, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelu tai tukeminen ryhmässä toimimiseen. Kuntoutuksen välineitä voi olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö, erilaiset toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoiminta sekä kaikki asiakkaallee tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitelmaa.

Lähteet: www.kuntoutusportti.fi 
www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus

SGGF MESSUT

Kävimme pyörähtämässä liikunnan ja hyvinvoinnin ammattimessuilla. Messuilla esiteltiin lähinnä kuntosalilaitteita. Messuista en itse ihan hirveästi saanut irti kun esiteltävät tuotteet oli suunnattu ehkä enemmänkin yrittäjille ja niille jotka ovat rakentamassa jäähallia tai jalkapallokenttää :)

OPINTOKÄYNTI / APUVÄLINEYKSIKKÖ

Kävimme tutustumassa Hatanpäällä sijaitsevaan apuvälineyksikköön, meille paikkoja ja toimintaa esitteli fysioterapeutti. Fysioterapeutin työhön kuuluu suurimmaksi osaksi asiakkaan tarpeiden kartoitus, eli mitä apuvälineitä voisi tuoda helpottamaan arkea.
Apuvälineitä oli todella paljon ja moneen tarkoitukseen, näin ensimmäistä kertaa sen paljon puhutun moottorilla toimivan patjan joka ehkäisee painehaavojen syntymistä, hieno keksintö! Osa apuvälineistä olikin jo tuttuja hohun kentältä (esim. rollaattorit, nosturit, pyörätuolit, nousutuet..)
Uuttakin tuli taas opittua, fyssari kertoi meille miten sovitetaan asiakkaalle sopiva pyörätuoli, enpä koskaan ole edes tullut ajatelleeksi että niitäkin on niin montaa eri kokoa ja miten paljon se vaikuttaa asiakkaan mukavuuteen ja terveyteen.
Apuvälineitä saa lainata kuka tahansa ja suurinta osaa ilman lääkärin lähetettäkin, fyssari kuitenkin arvioi onko asiakkaalla tarvetta apuvälineelle ennenkuin se annetaan lainaan.
Apuvälineyksikkö odottelee uusiin avarampiin tiloihin pääsyä, toivotaan että pääsevät pian muuttamaan sillä tilat oli melko ahtaat ja nyt kotihoidon lisääntyessä huimaa vauhtia myös apuvälineiden tarve lisääntyy..

www.freeimages.com

KYRÖSKARTANON KASVATIT

Katsoin dokumentin joka kertoi Kyröskartanon nuorten arjesta, olin kertaalleen sen jo katsonut mutta katsoin sen nyt uudestaan ns. lähihoitajan näkökulmasta.
Näen juuri tällaisen paikan omana tulevana työkenttänäni, tai ainakin sitä kohti pyrin opintojani suuntaamaan, koska nuorissa on tulevaisuus ja tässä maailmassa on liian vähän ihmisiä jotka heitä ymmärtää ja haluaa auttaa - monet kun suhtautuvat nuorisoon hyvinkin negatiivisesti.

Dokumentin nuoret olivat kapinoivia mutta välillä myös hyvin myönteisiä uusia juttuja tai arkisia askareita kohtaan. Tein havainnon että se ainakin joissain tapauksissa riippui ohjaajan tavasta työskennellä - oliko ohjaaja kannustava vai käskevä. Rajojen rikkominen oli nuorille ehkäpä se juttu mikä antoi "kipinää" ja jännitystä elämään, kun sitä ei päihteistä saanut kartanolla ollessa. Tämän saman kipinän he varmaan jossain vaiheessa löytävät kuitenkin myös muusta tekemisestä, kun löytyy se oma juttu.
Syy-seuraus näytteli pääosaa siinä mitä nuorille opetetaan, jos karkailee-vapautta rajoitetaan, jos käyttäytyy sopimattomasti-lopetataan tekeminen.
Oli hienoa että nuoret osallistuivat kartanon töihin, voi olla että sitten tulevaisuudessa kun muuttaa omaan pikkuyksiöön, ei kotityöt siellä tunnu niin "raskailta" kun on tottunut tekemään vähän enemmän. Hevoset tietenkin pisti silmääni heti, (vaikka yksi hevosista toimikin karkupelinä) on erittäin hienoa että sielläkin oli ymmärretty hevosen merkitys kuntoutuksessa, hevonen ei kiertele eikä kaartele vaan antaa toiminnasta suoran palautteen ja hevoselle voi purkaa huolensa - se ei niitä varmasti kerro eteenpäin.. jne voisin tästä puhua loputtomiin mutta jätetään se tulevaisuuteen..

Kiinnostavaa olisi vielä tietää, miten nuoria opetetaan kouluaineissa ja enemmän kuntoutuksen muodoista esim miten hevoset mukana ja onko jotain muita toimintatuokioita, kerhoja yms ja millainen päivärytmi heillä on.. Toivotaan että kysymyksiin tulee joskus vastaus!

www.yle.fi

OPINTOKÄYNNIT

Kävimme tutustumassa ensin Pitkäniemen psykiatriseen sairaalaan. Paikkoja ja toimintaa meille esitteli sosiaalityöntekijä, rakennukset olivat todella kauniita sekä sisältä että ulkoa.
Nuorille (13-17v) on omat osastot ja aikuisille omat, osastoilla on potilaita monenlaisilla diagnooseilla (yleisimpiä: skitsofrenia, päihdeongelmat, syömishäiriöt). Oikeuspsykiatria on oma osastonsa, jossa potilaat ovat tarkemman valvonnan alla, eivät esimerkiksi pääse ulkoilemaan yhtä vapaasti kuin muut.
Sain laajan käsityksen siitä, mitä kaikkea psykiatriseen hoitoon sisältyy.

Pitkäniemestä lähdimme navigoimaan Hempan Kaareen. Heti kun Hempan oven aukaisi tuli kyllä hyvälle tuulelle, siellä oli jos jonkinmoista toimintaa käynnissä ja iloista naurua kuului ympäriltä kokoajan. Tilat oli hienot, suuret ja valoisat. Hempalla käy päivittäin muistaakseni ainakin 50 kehitysvammaista ihmistä tekemässä töitä ja ihan vaan päivätoiminnassa. Mielestäni oli hienoa että Hempan Kaarella ei pidetä kehitysvammaista aikuista ihmistä lapsena vaan askartelut yms. tekeminen oli kaikki sellaista mitä esimerkiksi itse voisin kuvitella tekeväni.

www.freeimages.com