KUNTOUTUS - PORTFOLIO

Kuntoutus = tavoitteena edistää sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen itsenäistä selviytymistä elämän haasteista, toimintakykyä, hyvinvointia, osallistusmismahdollisuuksia ja työllistymistä.

--------------------------------------------------------------------------------
Lääkinnällinen kuntoutus = järjestetään sairaaloissa tai terveyskeskuksissa osana sairaanhoitoa, yleensä tuki- ja liikuntaelin sairauksista kärsiville mutta nykyään kasvavassa määrin myös masennus- ja mielenterveyskuntoutujille. Tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa parantamaan tai ylläpitämän psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tavoitteena on tukea kuntoutujaa elämäntilanteiden hallinnassa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, kuntoutujaa tuetaan selviytymään mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään kotona. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus, laitoskuntoutusjaksot ja sopeutumisvalmennuskurssit. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu myös apuvälineet.

FYSIOTERAPIA = keskeisenä tavoitteena parantaa ja ylläpitää kuntoutujan toiminta- ja liikuntakykyä. Fysioterapian avulla voidaan hoitaa tapaturman, sairauden, synnynäisen vamman tai ikääntymisen aiheuttamaa toimintakyvyn laskua. Fysioterapia aloitetaan yleensä kartoittamalla kuntoutujan lähtotilanne jonka perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma. Fysioterapiassa arvioidaan myös apuvälineiden tarve ja käyttöohjaus. Kuntoutujan oma aktiivisuus on tärkein osa, jotta fysioterapialla saataisiin aikaan tuloksia, kuntoutujaa ohjataan ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Fysioterapeutti on terveydenhuollon ammattihenkilö.

PUHETERAPIA = tavoitteena parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä. Puheterapiaa tehdään monenlaisten kommunikointiin ja vuorovaikutukseen liittyvien ongelmien vuoksi, vaikeuksia voi olla esimerkiksi puheen ymmärtämisessä, puheen, kielen tai äänen tuottamisessa, suun alueen lihaksiston motorisessa toiminnassa, lukemisessa, kirjoittamisessa, syömis- tai nielemisvaikeuksissa. Nämä ongelmat voivat olla synnynnäisiä tai myöhemmin ilmaantuneita. Puheterapiaa voi antaa puheterapeutti joka on terveydenhuollon ammattihenkilö. Terapiassa pyritään saamaan hahmotus ja jäsennys kohdillee, parantamaan puhe-elinten toimintaa ja muistia, vahvistetaan vuorovaikutustaitoja, keskittymiskykyä, kuulohavaintojen vastaanottoa ja puhemotoriikan oppimista sekä laajentamaan sanavarastoa. Tyypillisimmät puheongelmat on lapsilla ja useimmiten R-S kirjainten ääntäminen tuotta vaikeuksia. Terapian muodot vaihtelevat kuntoutujan iän, puhetaidon, viivästymien ja poikkeavuuksien mukaan. Mikäli kuntoutuja ei pysty kommunikoimaan puheen avulla, on olemassa tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja apuvälineitä. Puheterapeutti antaa myös harjoitteita kotiin, vanhemmat ja päiväkodin/koulun/laitoksen henkilökunta on tärkeässä roolissa puheterapiassa tekemällä näitä harjoitteita tai esimerkiksi korjaamaan kuntoutujan puhetta juteltaessa.

Itse tein työharjoittelujaksolla päiväkodissa yhden lapsen kanssa puheterapeutin antamia harjoituksia viikoittain, oli hieno huomata kuinka lapsi viikko viikolta kehittyi ja puhe selkiintyi.

TOIMINTATERAPIA = kuntoutusta joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön ja toimintaterapeutin sekä asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Tavoitteena on asiakkaan itsenäistyminen omassa arjessa ja toiminnassa. Perustana on näkemys ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa tekemisensä ja omien valintojensa kautta. Toimintaterapiaa toteutetaan ihmisille joilla on vaikeuksia selviytyä päivittäisestä arjesta mm. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, osastokykyiset työikäiset ja ikääntyvät henkilöt. Toimintaterapian keinoja voivat olla esim. asunnon muutostöiden suunnittelu, apuvälineiden tarpeen arviointi, psykososiaalisten taitojen harjoittelu tai arjen toimintojen harjoittelu.


NEUROPSYKOLOGINEN KUNTOUTUS = kuntoutusta joka keskittyy aivojen ja psyykkisen toiminnan välisen suhteen tarkastelemiseen ja erityisesti aivovaurioiden aiheuttamien muutosten tutkimiseen. Tavoitteena on vähentää erilaisten aivovaurioiden käytännön haittaa ja auttaa sopeutumaan muuttuneeseen toimintakykyyn. Yleisimmät kuntoutusta saavat sairausryhmät ovat aivoverenkiertohäiriöpotilaat, aivovammapotilaat, MS-tauti, skitsofrenia, lukihäiriö, ADHD.


--------------------------------------------------------------------------------

Ammatillisen kuntoutuksen tarkoitus on auttaa pysymään työssä, palaamaan työhön tai työllistymään. Tavoitteena on edistää työssä jaksamista, parantaa työkykyä, lisätä ammatillisia valmiuksia ja vähentää vajaakuntoiseen työntekijään kohdistuvaa syrjintää työpaikalla. Kohderyhmänä on työikäiset, joita sairauden tai muun syyn takia uhkaa työkyvyttömyys tai heikentynyt työkyky. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat kuntoutuskurssit joiden tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpito tai parantaminen, työkokeilu ja työhön valmennus työpaikalla, ammatinvalinnanohjaus ja työvoimaneuvonta. Kuntoutukseen voi kuulua myös apuvälineitä sekä työolosuhteiden järjestelyä. Ammatillisen kuntoutuksen lisäksi kuntoutujat saavat usein myös lääkinnällistä kuntoutusta.
Työntekijä voi hakeutua ammatilliseen kuntoutukseen omasta aloitteesta, työterveyshuollon tai kuntoutusta järjestävien tahojen kautta. Kela selvittää työntekijän kuntoutustarpeen yleensä vasta siinä vaiheessa, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 60 päivältä. Kuntoutus on yleensä maksutonta.

--------------------------------------------------------------------------------

Sosiaalinen kuntoutus tukee syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskuntaan vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. Terminä sosiaalinen kuntoutus kätkee sisälleen monenlaista toimintaa.
Tavoitteena voi olla arkielämän taitojen oppiminen, päihteettömän arjen hallinta, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelu tai tukeminen ryhmässä toimimiseen. Kuntoutuksen välineitä voi olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö, erilaiset toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoiminta sekä kaikki asiakkaallee tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitelmaa.

Lähteet: www.kuntoutusportti.fi 
www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus